Ratkomme ympäristöhaasteita
Merkittävä osuus Suomen kasvihuonepäästöistä on peräisin energiasektorilta ja siksi energia-ala on avainasemassa, kun torjutaan globaaleja ympäristöhaasteita. Meillä Oulun Energialla on tavoitteena energiatuotannon hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että vaikutuksemme ilmaston lämpenemiseen olisi käytännössä neutraali. Vuonna 2021 hiilineutraalin tuotannon osuus oli jo 71 prosenttia.
Voimalaitoksistamme syntyy myös muita päästöjä ilmaan ja vesistöön sekä ympäristövaikutuksia esimerkiksi turvetuotannossa suoalueilla ja metsätaloudessa. Pyrimme Oulun Energialla jatkuvasti minimoimaan näitä vaikutuksia ympäristöön, sillä ilmaston lämpeneminen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vaikuttavat meidän kaikkien tulevaisuuteen.
Kohti hiilineutraalia energiantuotantoa
Minimoimme myös muita vaikutuksia ympäristöön
Yli 90% energiapuusta kotimaasta
Syklo tekee kiertotaloudesta helppoa
Kohti hiilineutraalia energiantuotantoa
Merkittävin yksittäinen päästöjen lähde Oulun Energian tuotannossa on energiaturve, josta olemme alkaneet asteittain luopua vuodesta 2020 alkaen. Vuoden 2021 aikana turpeen osuus käyttämistämme energialähteistämme pieneni 37 prosentista 24 prosenttiin. Oulun Energian hallitus on päättänyt, että energiaturpeen käyttö lopetetaan vuoden 2024 jälkeen.
Turpeen korvaamiseksi olemme lisänneet puun ja jäteperäisen SRF-polttoaineen käyttöä voimalaitoksissamme. SRF-polttoaine jalostetaan kaupan ja teollisuuden jätteestä. Se koostuu pääasiassa muovista sekä biohajoavista ainesta, kuten puusta ja pahvista. Puu lasketaan uusiutuvaksi energiaksi, ja turpeen vaihtaminen puun käyttöön pienensi energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä 19 prosenttia.
Energian tuottaminen polttamiseen perustuvilla energianlähteillä on väliaikainen ratkaisu hiilineutraaliuspolullamme. Kun Toppila 2 -voimalaitosyksikkö tulee käyttöikänsä päähän 2030-luvulla, tavoitteenamme on korvata sen tuottama energia lämmöntuotannolla, joka ei perustu polttoon. Siksi etsimme aktiivisesti uusia, uusiutuvaan energiaan perustuvia keinoja energian tuottamiseen.
Olemme lisänneet tuulivoiman käyttöä, ja vuonna 2021 lähdimme mukaan 25 prosentin omistusosuudella Lestijärvelle rakennettavaan Suomen suurimpaan tuulivoimapuistoon. Kun sen tuotanto alkaa vuonna 2025, tuulivoiman osuus Oulun Energian tuotannossa kolminkertaistuu nykyisestä. Kehitämme myös uusia ratkaisuja kaukolämpöjärjestelmään niin, että kaukolämpönä pystytään käyttämään esimerkiksi teollisuuden ja kauppojen hukkalämpöä. Potentiaalia olisi tuottaa kaukolämmöstä noin 10 % hukkalämmöllä.
Minimoimme vaikutuksiamme ympäristöön
Oulun Energian toiminnasta aiheutuu myös muita vaikutuksia ympäristöön, kuten ilma- ja vesistöpäästöt, joita aiheutuu voimalaitoksista ja turvetuotannosta. Pyrimme jatkuvasti minimoimaan näitä haitallisia ympäristövaikutuksia esimerkiksi kehittämällä voimalaitosten teknologiaa.
Oulun Energian Merikosken voimalaitos estää vaelluskalojen nousun Oulujokeen. Mahdollistamme kalojen nousun voimalaitoksen ohi Oulujoen yläjuoksulle Merikosken kalatien avulla. Istutamme lisäksi kaloja jokeen ja merialueille sekä siirrämme nahkiaisia voimalaitoksen ohi yläjuoksulle vuosittaisten lupavelvoitteiden mukaisesti. Oulun Energia tekee myös vapaaehtoista Merikosken alueen ja vaelluskalojen elinolojen kehittämiseen liittyvää työtä esimerkiksi tutkimalla, miten kalojen lisääntymistä voisi tukea esimerkiksi Merikosken vanhalla uomalla.
Seuraamme Merikosken kalatien läpikulkuliikennettä reaaliaikaisen nettikameran sekä kalalaskurin avulla ja tutkimme kuinka kalatien toimivuutta voisi parantaa. Nousevien kalojen määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi ja esimerkiksi äärimmäisen uhanalaista meritaimenta on noussut aiempaa enemmän. Erityisesti jokeen nousevien siikojen määrää pitäisi saada vielä nostettua.
Suoalueet jälkihoitoon
Luopuessamme energiaturpeen käytöstä suoalueiden ympäristölupien mukainen jälkihoito on tärkeä osa ympäristötyötämme. Tavoitteemme on muuntaa Turveruukin omistamat suoalueet päästölähteistä hiilinieluiksi. Käytännössä kuivat alueet tuhkalannoitetaan, jotta ne metsittyisivät, ja matalammat, vesittyneet alueet muutetaan kosteikoiksi, joista tulee esimerkiksi lintujen lisääntymis- ja levähdysalueita.
Niiden suoalueiden osalta, jotka eivät ole Oulun Energian tytäryhtiön Turveruukin omistuksessa, käydään maanomistajien kanssa keskustelua tulevista maankäytön suunnitelmista ja tehdään tarvittavat jälkihoitotoimet ennen alueiden luovutusta takaisin maanomistajalle. Lue lisää suoalueiden jälkuhoidosta ja katso video!
Kosteikoiksi muutetut entiset turvesuot toimivat esimerkiksi lintujen lisääntymis- ja levähdyspaikkoina. Kuvan suolla jälkihoitotöitä on tehty kuusi vuotta.
Yli 90 % energiapuusta kotimaasta
Oulun Energian toiminta vaikuttaa ympäristöön myös metsätaloudessa, jonka sivuvirtoja hyödynnämme energiapuuna kaukolämmön tuotannossa. Siksi edellytämme, että laitoksillemme toimitettu puu on peräisin metsistä, joiden hoito on todistetusti kestävän metsänhoidon periaatteiden ja toimien mukaista. Puunkorjuu tulee suorittaa Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksia noudattaen tai muun vastaavan ohjeistuksen mukaisesti. Oulun Energia auditoi metsähakkeen toimittajat joka toinen vuosi.
Vuonna 2021 hankitusta energiapuusta 92,7 prosenttia oli kotimaista alkuperää, 4,9 prosenttia Venäjältä ja 2,4 prosenttia Ruotsista.
Syklo tekee kiertotaloudesta helppoa
Yksi liiketoimintamme painopisteistä on kiertotalousratkaisujen kehittäminen tytäryhtiömme Syklon lajittelulaitoksella. Syklon lajittelulaitos vastaanottaa kaupan ja teollisuuden jätettä sekä rakennus- ja purkujätettä, jotka laitoksen ansiosta saadaan paremmin kierrätys- ja hyötykäyttöön. Vuonna 2021 jätteestä 7 prosenttia ohjautui materiaalikierrätykseen, 18 prosenttia maanrakennukseen ja 75 prosenttia käytettiin hyväksi energian tuottamisessa.
Pyrimme kolminkertaistamaan kierrätettävän jätteen osuuden vuoteen 2025 mennessä, ja tähän kehitetään uusia keinoja.
Kuva: Syklon laitoksella käsitelty jäte 2021
Laitos tekee jätteestä SRF-kierrätyspolttoainetta ja kierrätyspuuhaketta, jotka se toimittaa Laanilan biovoimalaitokselle. Niillä korvataan turvetta ja puupolttoainetta. Vuonna 2021 kiertotalouden tuottama ja hankkima polttoaine, eli SRF, purkupuu ja kierrätyspuuhake, sisälsi energiaa 261 000 megawattituntia, mikä vastaa lähes 17 000 omakotitalon vuosittaista lämmitysenergian määrää.