Turvesuoalueissa on potentiaalia trendikkäiksi hyönteisniityiksi, kosteikkoalueiksi ja aurinkovoimapuistoiksi

08.08.2022

Turvetuotantokäytöstä poistettaville alueille mietitään uusia käyttötarkoituksia yhdessä maanomistajien kanssa. Metsätalouden rinnalla kiinnostusta herättävät yhä enemmän erilaiset luontoa elvyttävät kosteikkoratkaisut. Tuuli- ja aurinkovoimapuistoissa puolestaan kiinnostaa uusiutuva energiamuoto sekä mahdollisuus metsätaloutta nopeampiin tuottoihin.

Turvesoiden jatkokäytöstä päättävät lopulta maanomistajat itse. Oulun seudulla ylivoimaisesti suosituin vaihtoehto on muuttaa turvetuotantoalue metsätalousmaaksi. Toiseksi yleisin käyttötarkoitus on riistakosteikko tai peltokäyttö. Yhä enemmän valintoja tehdään myös vastuullisuus ja luonnon monimuotoisuus edellä, sillä turvesoista halutaan luonnonniittyjä ja kosteikkoalueita.

Kosteikot kaunistavat maisemaa, mutta samalla ne suodattavat luonnollisesti maa-aineksen epäpuhtauksia ja sen myötä vähentävät muiden vesistöjen rehevöitymistä. Kosteikkojen muodostumisen myötä alueelle löytävät tiensä hyönteiset, linnut, riistaeläimet, porot sekä muu eliöstö – sama vaikutus on niityillä.

 

“Meillä on mietinnässä toteuttaa lähivuosina lintulaskentaa alueilla, jotka on otettu pois turvetuotantokäytöstä. Haluaisimme seurata ovatko tietyt lajit palanneet tai onko tullut uusia lajeja, mutta tämä on vielä suunnitteilla”, kertoo Turveruukilta resurssivastaava Minna Granroth.

Myös uusiutuvista energiantuotannoista saatavat tulonlähteet ovat herätelleet maanomistajissa uteliaisuutta. Kiinnostusta on aurinko- tai tuulivoimapuistojen perustamiseen, Granroth kertoo.

“Osalle alueista tuuli- ja aurinkovoimapuistot voivat olla hyvä vaihtoehto, mikäli alueelta haluaa saada tuottoa perinteistä metsätaloutta nopeammin, sillä metsätalouskäytössä maanomistaja voi joutua odottelemaan 15–20 vuotta ennen kuin alue tuottaa tuloa turvetuotannon jälkeen. Toki investointeja erilaiset energiaa tuottavat puistotkin vaativat”, toteaa Minna Granroth.

Aurinkosähköpuiston elinkaari on noin 30 vuotta. Oulun Energian tuotantojohtaja Tommi Kantolan mukaan aurinkovoimalan perustaminen edellyttää muun muassa sähkölinjojen läheisyyttä ja riittävän tasaista maanpintaa.

“Esimerkiksi noin puolentoista hehtaarin alueelle maa-asennuksena laitettavista aurinkopaneeleista voi saada energiaa hieman alle miljoona kilowattituntia vuodessa.”

Turvesuon jälkihoito kestää yleensä kahdesta neljään vuotta. Tänä kesänä Oulun Energialle turvetta toimittavan Turveruukin 30:sta jälkihoidossa olevasta turvesuosta noin kolmannes luovutetaan takaisin maanomistajille jälkikäyttöön.

Turpeen käytön vähentäminen ja siirtyminen polttoon perustumattomiin uusiutuviin energioihin on tehokas keino hillitä kasvihuonekaasupäästöjä. Turveruukilla on tuotannossa vielä 42 aluetta, jotka kaikki saatetaan johonkin toiseen käyttöön noin viiden vuoden aikana.

MinnaGranroth2.jpg

Minna Granroth toimii resurssivastaavana mm. turvesoiden jälkihoidon parissa.