Konsernin eri toiminnot vaikuttavat enemmän tai vähemmän ympäristöön ja niillä on myös merkittäviä luonnon monimuotoisuutta heikentäviä vaikutuksia. Biodiversiteettitiekartta linkittyy vahvasti Oulun Energia -konsernin vastuullisuusohjelmaan.

Oulun Energian biodiversiteettivisio on olla luontopositiivinen vuoteen 2035 mennessä. Luontopositiivisuudella tarkoitetaan sitä, että liiketoiminnan avulla tuotetaan kokonaisuudessaan enemmän biodiversiteettihyötyjä kuin haittoja.

Asiakkaat ja sidosryhmät haluavat tietää konkreettisista vastuullisuusteoistamme ja suunnitelmistamme. Olemme määritelleet strategiassamme, että olemme vastuullinen suunnannäyttäjä ja että kannamme vastuuta ihmisistä ja ympäristöstämme. Lupaus vaatii toimia myös luonnon monimuotoisuuden osalta.

Oulun Energia on tunnistanut toimintansa biodiversiteettivaikutukset. Toiminnan suoria vaikutuksia ovat päästöt ilmaan, veteen, maaperään sekä rakentamisen aiheuttamat vaikutukset. Välillisiä vaikutuksia aiheutuu hankintaketjujen ja kumppanien toiminnasta.

Merikosken voimalaitoksen rakentaminen 1940-luvulla sulki Oulujoen valuma-alueen alaosan padolla. Vesivoimalaitoksen rakentaminen aiheutti merkittäviä vaikutuksia vesieliöstöön ja etenkin vaelluskaloihin.

Energiantuotannon polttoaineiden hankinnalla on sekä suoria, että epäsuoria vaikutuksia. Oulun Energia käyttää laitosten polttoaineena puuperäisiä polttoaineita, turvetta sekä kierrätyspolttoainetta. Turvetuotantoalueiden käyttöönotto on heikentänyt suoalueiden monimuotoisuutta.

Metsäenergian osalta vaikutukset ovat välillisiä, sillä ostamme polttoaineet hankintaketjun kautta.

Toimiamme luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi

Merikosken alueen kehittäminen

Merikosken voimalaitoksen rakentaminen 1940-luvulla sulki Oulujoen valuma-alueen alaosan padolla. Vesivoimalaitoksen rakentaminen aiheutti merkittäviä vaikutuksia vesieliöstöön ja etenkin vaelluskaloihin. Merikosken pato esti kalojen nousun Oulujokeen ja yläpuoliset lisääntymisalueet on joen rakentamisvaiheessa tuhottu. Säännöstely ja virtaamanmuutokset vaikuttavat ekosysteemeihin ja säännöstely hillitsee luontaisia vedenkorkeuden vaihteluja.

Merikosken voimalaitoksen ohittava kalatie valmistui vuonna 2003. Kalatien kautta on vuosien aikana noussut Oulujokeen noin 16 000 lohta ja yli 3 000 taimenta. 

Merikosken alueen kehittämistyötä on tehty aktiivisesti viime vuosina. Vuonna 2021 valmistui esiselvitys Oulujoen kalataloudellisten kunnostusesitysten teknisestä toteutettavuudesta ja kustannuksista (Sweco 2021), jossa arvioitiin Merikosken vanhan koskiuoman vesittämismahdollisuuksia sekä alueelle muodostuvaa potentiaalia kalojen lisääntymisen osalta.

Vuonna 2023 valmistuneessa Oulujoen vesistövisiossa tunnistettiin aluetta koskevina jatkoselvityskohteina olemassa olevan kalatien kehittäminen, luonnonmukaisen kalatien tarkastelu, vanhan koskiuoman ympärivuotinen vesittäminen ja siihen liittyvä pienoisvesivoimalan rakentaminen, Hupisaarten alueen kehittäminen sekä Hartaanselän siian lisääntymismahdollisuuksien parantaminen. Tätä koskeva toteuttamismahdollisuuksien selvittäminen on aloitettu vuonna 2024. Hanke valmistuu vuoden lopussa. Tämän jälkeen nähdään mitä luonnon monimuotoisuutta parantavia toimia on mahdollista tehdä nopeasti, mitkä toimet vaativat pidemmän suunnittelu- ja toteutusajan sekä mitkä toimet ovat syystä tai toisesta toteuttamiskelvottomia.

Vuonna 2024 valmistui loppuraportti Luonnonvarakeskuksen toteuttamasta Sateenvarjo III -hankkeesta, jossa vuosien 2019-2023 aikana selvitettiin Oulujoen lohikalojen alas- ja ylösvaellusta, kehitettiin ja testattiin Oulujoen alajuoksulle kehitetyn PIT-seurannan toimivuutta sekä tuotettiin uutta tietoa järvilohen ja taimenen sekä vaellussiian lisääntymismahdollisuuksista. Oulun Energia oli yksi hankkeen rahoittajista.

Kosteikoilla uutta elämää

Turveruukki on tuottanut turvetta vuodesta 1975 lähtien. Uusien tuotantoalueiden avaamista ei ole tehty enää vuoden 2018 jälkeen. Toiminnan pääpaino on siirtynyt tuotannosta alueiden sulkemiseen. Turvetuotantoon liittyvän lupaprosessin mukaisesti teemme jälkihoitotoimet, minkä jälkeen alue siirtyy jatkokäyttöön. 

Turvetuotannosta poistuneille alueille on muodostettu jo vuosikymmenien ajan erityyppisiä kosteikkoja. Kosteikot tarjoavat kasvualustan monille kasvi- ja eläinlajeille. Ne voivat toimia myös valuma-alueen vesienpuhdistajina. Kosteikkoja on muodostettu noin 600 hehtaarin alueelle ja niiden määrä tulee lisääntymään sitä mukaa kuin alueita poistuu tuotannosta.

Rantsilan Kurunnevalle valmistui vuonna 1996 yli 50 hehtaarin lintuvesi. Alueelle on tehty virkistyskäyttöä tukevia rakenteita, kuten lintutorni, kota sekä turvesauna.

Vuonna 2011 Karjonevan entisestä turvetuotantoalueesta on liitetty 45 hehtaarin alue osaksi luonnonperintösäätiön Konttikangas -Karjonevan suojelualuetta. Alue on kasvittunut nopeasti järviruovikolla. Alueella on monilajinen linnusto. Alueen pesimälinnustoon kuuluvat esimerkiksi liro, jouhisorsa, joutsen, kurki ja metsähanhi. Alueelle pysähtyy lintuja levähtämään ja ruokailemaan myös muuttoaikoina. Alueella on luontopolku.

Suojelemme alkuperäistä suoluontoa

Olemme ostaneet vuosikymmenten aikana turvemaa-alueita turvetuotantoa varten. Osa näistä hankituista alueista on jäänyt turvetuotannon ulkopuolelle ja säilynyt näin jopa lähes luonnontilassa. Nämä alueet voivat omata korkean luonnonsuojeluarvon, minkä vuoksi niitä on siirretty myös luonnonsuojelualueiksi noin 500 ha eri puolilta Pohjois-Pohjanmaata.

Onni – urbaani pölyttäjäniitty

Onni - hiilineutraalin kaukolämmön asiakkaamme äänestivät vuonna 2024 toteutettavaksi vastuullisuusteoksi urbaanin pölyttäjäniityn rakentamisen.

Niitty rakennetaan Merikosken voimalaitoksen alapuoleisen kevyenliikenteenväylän varteen. Hankkeen toteuttamisesta vastaa Oulun Infra.

Pölyttäjäniitty toteutetaan niin, että alueelta poistetaan puusto ja nurmikko ja näiden tilalle kylvetään niittykasviseosta sekä istutetaan perhosille ja pölyttäjlle sopivia pottitaimia. 

Monimuotoisuutta lisäävät yhteishankkeet

Olemme olleet rahoittamassa useiden tutkimuslaitosten biodiversiteettiin liittyviä hankkeita. Viimeisin laaja tutkimushanke on ollut Luonnonvarakeskuksen vetämä Sateenvarjo III -hanke, joka tähtää vaelluskalakantojen elvyttämiseen. Hanke seuraa vaelluskalojen (lohi, taimen ja siika) käyttäytymistä jo rakennetuissa kohteissa. Kerättyä tutkimustietoa voidaan käyttää sekä hankekohteiden että myös uusien vaelluskalojen kulkua parantavien toteuttamisratkaisujen yhteydessä.

Miljöö -innovaatiotuen kautta olemme myöntäneet rahoitusta luontohankkeisiin. Rahoitimme mm. Loppulan luontotalon rakentamista, jolla mahdollistetaan Sanginjoen luonnonsuojelualueen käyttöä.

OuMo-hankerahoituksella edesautamme Oulujoen vesistöalueen ympäristöolojen parantamista ja vesivoiman tuotannosta aiheutuneiden haittojen vähentämistä. Rahoitusta on käytetty mm. lohenpoikasten istutuksiin ja istutusten tuloksellisuuden seurantaan sekä meritaimenten kotiuttamisen seurantaan Hupisaarilla.