Keväällä jännitettiin, ovatko lohikalat löytäneet Hupisaarten purot ja kuteneet sinne syksyllä. Oulun Energia on ollut mukana Hupisaarten purojen kunnostamisessa ja olemme aloittaneet viime syksynä veden johtamisen puroihin ympärivuotisesti. Onnistuneen kutemisen edellytyksenä oli, että puroissa on ollut talven aikana riittävästi vettä pitämään pienet elossa. Keväällä veden juoksutusta lisättiin puroihin, jotta sitä olisi sopivasti kesäkaudelle. Juhannuksen alla saatiin hyviä uutisia koekalastuksista. Purosta löytyi sekä meritaimenen että siian poikasia. Ylpeänä voimme todeta, että olimme mukana mahdollistamassa tätä iloista kalaperhetapahtumaa.

Kesän aikana kalatietä pitkin on noussut hiljalleen taimenia ja lohia. Yksittäinen siikakin on nähty videokamerassa. Perinteisesti Oulujoen lohet nousevat muiden jokialueiden lohista poikkeavasti loppukesäpainotteisesti, joten kausi on vasta aluillaan ja kalakameran seuraamisessa riittää jännitettävää. Viime viikolla sitten alkoi lohien nousuhalut selkeästi viritä. Kalakamerassa näkyi useita lohia yhtäaikaisesti. Sunnuntaina meni jo lähes 50 lohta ylävirtaan. Onpa Hartaanselän alueella myös havaittu ensimmäinen hylje. Liekö tullut alueelle helpon lohisaaliin perässä?

Uppopuiden poisto helpottaa kalastamista ja siian lippoamista

Heinäkuussa sain sitten syventyä Hartaanselän vedenalaiseen maailmaan. Aloitimme tuolloin alueelle uiton aikana uponneiden puiden noston. Rannalta saattoi havaita vedessä olleen lautan, jonka päällä ollut kaivinkone nosteli puita vedestä. Jotta homma ei olisi mennyt ihan hakuammunnaksi, veden alla makaavia puita kuvattiin videokameralla. Näin saatiin kuvaa siitä, missä puita on nostettavaksi asti. Ja löytyihän niitä. Kolmen viikon aikana nostettiin yli 1000 kuutiota uppopuita pohjasta haittaamasta kalastamista ja siian lippoamista. Poikkeuksellisen alhaalla ollut merivesi sekä auttoi että haittasi puiden nostoa. Pohja oli tuolloin luonnollisesti lähempänä pintaa, jolloin sinne ulotuttiin paremmin. Toisaalta matala vesi haittasi lautan rantautumista.

Polttoainetuotanto on myös riippuvainen vedestä. Turvetuotannon osalta kevät ja alkukesä olivat viileitä ja sateisia, mikä heikensi tuotannon aloitusta. Kelit kääntyivät sitten heinäkuussa päälaelleen. Vettä ei sitten tullut millään, mikä edesauttoi tuotantoa. Maaston kuivuminen puolestaan aiheutti kohonneen paloriskin soilla, ja muutama tulipalotilanne aiheutti ylimääräistä sydämen tykytystä. Onneksi hyvä palovalvonta ja nopeat sammutustoimet estivät vahinkojen syntymisen.

Se, mitä vaikutusta vedellä on vesivoimantuotantoon, on jo sitten oma lukunsa.