Kysehän on tietysti Oulun Energian kaukolämpöverkostosta. Maanalaisia vesisuonia eli kaukolämpöputkia on yli 830 kilometriä, ja ne kattavat koko Oulun kaupungin Oulunsalosta aina Kiiminkiin ja Haukiputaalle saakka. Piipahtaapa vesi myös naapurikunnan Kempeleen puolellakin. Kempeleen puolen verkosta tosin pitää huolta paikallinen energiayhtiö Oulun Seudun Sähkö.

Vaka vanha kaukolämpö

Kaukolämpö on yksi pitkäikäisimpiä lämmitysteknologioita, ja se on Suomen yleisin lämmitysmuoto. Oulussa kaukolämpöä on ollut jo vuodesta 1969. Kaukolämpö siis saavuttaa Oulussa tänä vuonna kunnioitettavan 50 vuoden iän. Se on hiljainen sankari – moni ei edes tiedä vetensä ja kotinsa lämpiävän kaukolämmöllä. Oulussa kaukolämpö lämmittää lähes 130 000 oululaisen kodin.

Kaukolämpö sydämen asialla

Niin kuin ihminen, myös kaukolämpöverkosto tarvitsee sydämen. Oulun alueen kaukolämpöverkoston sydämenä töitä tekevät tällä hetkellä Toppilan voimalaitokset, joista kuumavesiputket lähtevät. Yksittäisissä kiinteistöissä sydämen virkaa toimittaa lämmönjakokeskus. Kaukolämpövesi pyörähtää lämmönjakokeskuksen siirtimien läpi, jotka välittävät lämmön kiinteistön lämmitykseen ja käyttöveteen. Mitä viileämpänä kaukolämpövesi palaa takaisin kaukolämpöverkkoon, sitä paremmin lämmönjakokeskus on työnsä hoitanut luovuttaessaan lämmön kiinteistölle ja käyttövedelle.

Vuoden 2020 syksyllä kaupungin kaukolämpöverkoston sydämiä löytyy kaksin kappalein, kun Laanilan biovoimalaitos korvaa käytöstä poistuvan Toppilan ykkösyksikön. Uudella biovoimalaitoksella on merkittävä osuus Oulun Energian hiilineutraalisuuden tavoitteen saavuttamisessa: laitos puolittaa Oulun Energian hiilidioksidipäästöt. Hiilineutraalilla polulla Oulun Energia on jo edennyt pitkälle. Vuonna 2030 Oulun Energia on 92-prosenttisesti hiilineutraali, ja vuonna 2035 siirrymme jo hiilinielun puolelle – toimintamme siis sitoo enemmän hiilidioksidia kuin tuottaa sitä.

Monipuolinen kaukolämpö

Kaukolämmön rinnalle on kehitetty monenlaisia uusia lämpöjärjestelmiä kuten maalämpö- ja ilmavesipumppuja. Jokaisella niistä on omat vahvuutensa. Yksi kaukolämmön suurimpia vahvuuksia on lämmön ja sähkön yhteistuotanto voimalaitoksissa. Yhteistuotannossa polttoaine saadaan parempaan hyötykäyttöön, kun polttoaineella tuotetaan sekä sähköä että lämpöä sen sijaan, että tuotettaisiin vain toista niistä.

Pelkkää sähköä tuottavissa voimalaitoksissa iso osa lämpöenergiasta lauhdutetaan pois, kun taas yhteistuotantolaitoksissa se hyödynnetään kaukolämpönä. Lukuina yhteistuotannon polttoaineen hyötysuhde nousee siten yli 85 prosenttiin – pelkkää sähköä tuotettaessa hyötysuhde on noin 30–40 prosenttia eli puolet pienempi. Yhteistuotanto onkin yleisesti tunnustettu keino ilmastonmuutoksen torjunnassa, kun polttoaine käytetään kaikin tavoin hyödyksi.

Lämmönjakokeskuksen tilantarve on pieni verrattuna muihin lämmitysmuotoihin. Kaukolämpö on myös helppokäyttöinen: lämmönjakokeskukset eivät tarvitse erillisiä varaajia, eikä esimerkiksi öljysäiliöiden täytöistä tarvitse huolehtia. Automatiikka huolehtii kiinteistöön oikean lämmön ja lämpimän käyttöveden, eikä laitteistoa tarvitse juurikaan huoltaa. Keskuksen tullessa noin 20–25 ikävuoteen on paikallaan harkita sen uusimista.

Kaukolämpö loistaa sekä pienten että suurten kiinteistöjen lämmityksissä. Siksi kaikki pienistä omakotitaloista aina kaupungin uimahalleihin ja suuriin ostoskeskuksiin ovatkin kaukolämmön hellässä huomassa.