Maakunnan nuorissa hoitamattomissa metsissä riittäisi lähienergiaa ja tuloja yrittäjille
Pinta-alaltaan jopa miljoona hehtaaria nuorta metsää odottaa Suomessa hoitoa. Näissä metsäkohteissa piilee valtava uusiutuvan energian potentiaali. Harvennuksista saatava energiapuu riittäisi esimerkiksi korvaamaan Suomen Venäjältä ostaman hakemäärän jopa 20 vuodeksi, arvioi energialiiketoiminnan johtaja Pertti Vanhala.
Metsäkeskuksen tuoreella Pro metsä -palkinnolla tunnustettu Vanhala haluaisi, että metsätalous nähtäisiin vahvemmin osana energialiiketoimialaa ja taas toisinpäin.
Metsien hoitamisessa löytyy paljon hyvää kaikkien sidosryhmien näkökulmasta: se tuo tuloja metsänomistajille, työtä koneyrittäjille ja uusiutuvaa energiaa energiayhtiöille. Harvennushakkuilla varmistetaan myös laadukas puumateriaali muille puuntarvitsijoille, kuten sellu- ja sahateollisuudelle.
Vanhala on väsymättä pitänyt aihetta pinnalla koko uransa ajan, mutta iso koneisto kääntyy hitaasti.
"Metsäalalla keskitytään edelleen järeämpiin puumateriaaleihin, kuten tukkipuuhun, kuitupuuhun, sellutehtaisiin ja sahatoimintaan. Harvennusrästien taloudellinen, energiaa tuottavaa potentiaali on jäänyt vähemmälle huomiolle"
Vanhala kuitenkin uskoo, että muutos tapahtuu ja energiatoimiala tulee aktiivisemmin mukaan osaksi metsätaloutta. Sillanrakentajan työtä hän onkin tehnyt uransa aikana sahateollisuudessa, metsänhoidon palveluissa, energiapuun toimittajana sekä nykyisin energiatoimialalla. Eikä ainoastaan vain omasta näkökulmastaan, vaan edistäen koko toimialaa. Muun muassa niillä perustein Metsäkeskus myönsikin hänelle tuoreen Pro metsä -palkinnon.
"Koen, että nuoria metsiä hoitamalla edistämme parempia elinolosuhteita meille kaikille luonnossa oleville. Oikeilla toimilla pidämme hyvää huolta myös luonnon monimuotoisuudesta. Samalla yrittäjillä on mahdollisuus saada ansiota energiapuusta ja energialaitokset pystyvät tuottamaan hiilineutraalia sähköä ja kaukolämpöä."
Oulun Energialla hän kertoo lanseeranneensa lähienergia-käsitteen jo kymmenen vuotta sitten, jonka periaatteena on, että polttoaineet, joilla Oulua lämmitetään, tulisivat polttolaitoksen piipun pituuden tuhatkertaisella säteellä. Laskukaavan mukaisesti Oulun Energialla lähienergiaa hankitaan 130 kilometrin ympyrästä. Näin konsernin polttoainehankintaan käytettävät yli 40 miljoonaa euroa jäävät vuosittain toimeentuloksi lähellä oleville ihmisille.
Vanhala uskoo, että tulevaisuudessa energiaa pystytään tuottamaan yhä enemmän myös polttoon perustumattomilla tekniikoilla ja myös hukkalämpöä voidaan hyödyntää paremmin. Puubiomassoilla on silti vielä pitkään merkittävä rooli, jotta energiantuotanto muuttuu kohti hiilineutraaliustavoitetta.
Kestävien arvojen mukaisesti myös energiapuun polttamisesta syntyvää tuhkaa jalostetaan Oulun Energialla lannoitteeksi edistämään metsien kasvua.
"Emme halua viedä puuta ainoastaan pois metsästä, vaan energiapuusta syntyvä voimalaitostuhka voidaan palauttaa takaisin metsään uudeksi kasvualustaksi ja siten tukemaan hiilensidontaa."
