Kun seuraavan kerran kuljet Hupisaarten kaupunginpuistossa, kurkkaa pintaa syvemmältä sen puroja. Niissä voi nähdä monenlaista kalaa, mm. lohta, taimenta, särkeä, harjusta, ahventa, siikaa, haukea ja salakkaa. Erityisen kiinnostavaa puroja on seurata syksyllä, kun vuosikymmenten jälkeen sinne nousee jälleen kutemaan ainakin taimen.

"Luonto palaa takaisin, kun sille annetaan mahdollisuus", Tarja Väyrynen, Oulun Energian laatu- ja ympäristöjohtaja, sanoo.

Harvinaista herkkua maailmalla

Hupisaarilla mahdollisuuden luonnolle ovat antaneet Oulun kaupunki, Luonnonvarakeskus, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus ja Oulun Energia. Puroja on kunnostettu niin, että vuodesta 2018 lähtien vaelluskalat ovat voineet jälleen kutea Hupisaarilla, joka on ollut niiden luontainen lisääntymisalue. Kolmessa vuodessa on saatu roppakaupalla hyviä kokemuksia, vaikka aikajänne on vielä lyhyt.

"Purojen lajisto on ilahduttavan monipuolinen. Myös niin meritaimen kuin istutettu taimen ovat hyväksyneet purot", erikoistutkija Pauliina Louhi Luonnonvarakeskuksesta iloitsee. Louhi iloitsee myös siitä, miten kiinnostuneita oululaiset ovat olleet asiasta. Hän vinkkaa osallistumaan myös jatkossa kunnostustalkoisiin ja seuraamaan syksyistä kutemista paikan päällä tasku- tai otsalampun valossa.

"Meillä on keskellä kaupunkia hyvin hoidettu kaupunkipuisto, jossa on kutevia taimenia. Vastaavaa ei juuri löydy muualta maailmasta", Louhi toteaa ja tietää kertoa, että Hupisaaria pyritään jatkossa hyödyntämään entistä paremmin myös matkailukohteena.

Ajan hengen ja ajatusten muutos

Vuodesta 2018 Oulun Energia on johtanut Hupisaarten puroihin vettä ympärivuotisesti pelkän kesävesityksen sijaan. Luonnonpurojen vesitilanne heikentyi aikoinaan Merikosken voimalaitoksen myötä.

"Tässä näkyy ajan hengen ja ajatusten muutos. Nyt kyseenalaistetaan pysyviä rakenteita ja mietitään, voidaanko asioita tehdä toisin ja vaikutuksia lieventää", Väyrynen sanoo. Väyrynen puhuu myös isosta kuvasta. Hän liittää Hupisaarten purovesistöjen kunnostukseen myös kaksi muuta merkittävää asiaa: Hartaanselän kalastusalueen ja Merikosken kalatien, joka on mahdollistanut vaelluskalojen nousun Oulujokeen jo vuodesta 2004.

"On poikkeuksellista, että Oulun kokoisen kaupungin sydämessä on lohikalojen nousumahdollisuus, niiden lisääntymisalue ja merkittävä kalastusalue. Vastaavaa kombinaatiota ei löydy muualta Suomesta."

Taustalla vaikuttaa Oulujoen vesistövisio, jossa tarkastellaan vesivoiman ja vaelluskalojen yhteensovittamista. Valtuustoaloitteesta Oulun Energia tutkii parhaillaan, voiko Merikosken vanhaa uomaa hyödyntää kalojen lisääntymisalueena, kun sitä nyt käytetään tulvavesien lasku-uomana. Yhteistyössä Fortumin kanssa tutkimus ulotetaan myös laajemmalle.

"Yhteistyö mahdollistaa jokialueen tarkastelun kokonaisuutena. Saamme tärkeää tietoa siitä, mitkä mereltä Oulujärvelle asti ulottuvista potentiaalisista kohteista soveltuisivat parhaiten lisääntymisalueiksi", Väyrynen sanoo.

Artikkeli on julkaistu alun perin Oulun Energian asiakaslehdessä 2/2021. Teksti Mari Siliämaa, kuvat Kati Leinonen ja Hauki Media.