Silti monikaan ei tiedä tarkasti, mikä rooli Merikosken voimalaitoksella on nykyisessä sähköjärjestelmässä tai mitä laitoksen toiminnan taustalla tapahtuu vuorokauden ympäri. 

Merikosken voimalaitoksen toiminta ei pysähdy yöksi eikä viikonlopuksi. Sen tehtävänä on tuottaa sähköä silloin, kun sitä tarvitaan, ja auttaa pitämään sähköjärjestelmä tasapainossa muuttuvissa tilanteissa. Siksi vesivoimalla ja Merikosken voimalaitoksella on edelleen paikkansa sähköjärjestelmässä lähes 80 vuotta valmistumisensa jälkeen. 

Vesivoima tasapainottaa vaihtelevaa sähköjärjestelmää 

Merikosken voimalaitoksen rakentamisen aikaan 1940-luvulla Suomen sähkötarve kasvoi voimakkaasti ja sähköntuotanto nojasi voimakkaasti vesivoimaan.  

Sittemmin suomalainen sähköjärjestelmä on muuttunut nopeasti ja sähköä tuotetaan monipuolisemmin. Erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman määrä kasvaa edelleen, mutta sää ei aina käyttäydy ennusteen mukaan. Ydinvoiman sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten rinnalla tarvitaan silloin edelleen hyvin säätyvää vesivoimatuotantoa, jonka osuus koko Suomen vuosittaisesta (2025) sähköntuotannosta on 14,5 prosenttia eli 12,3 terawattituntia.  

"Vesivoiman vahvuus on luotettavuus ja joustavuus. Jos sähköjärjestelmä tarvitsee lisää tuotantoa tai sitä tarvitaan vähemmän, vesivoima kykenee reagoimaan nopeasti. Vesivoima tuottaa myös merkittävästi inertiaa, jolla puolestaan tarkoitetaan sähköjärjestelmän luonnollista kykyä vastustaa yllättäviä muutoksia", kertoo Antti Juopperi, energiantuotannon käyttöyksikön vetäjä Oulun Energialta.  

Merikosken voimalaitos sijaitsee Oulujoen suistoalueella. Maa- ja metsätalousministeriön selvityksen mukaan Oulujoki on Suomen sähköjärjestelmän kannalta yksi merkittävimmistä vesistöistä. Eri toimijoiden omistamat Oulujoen voimalaitokset muodostavat kokonaisuuden, jossa jokaisella laitoksella on oma tehtävänsä sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitämisessä. 

Voimalaitoksen käyttötiimin työ on ennakointia ja reagointia 

Merikosken voimalaitoksen käytöstä vastaava tiimi seuraa jatkuvasti vedenkorkeuksia, virtaamia ja sähköjärjestelmän tilannetta sekä ennakoi tulevien päivien sää- ja tuotantotilanteita.

Nopeiden muutosten vuoksi turvallisuuden ennakointi on tärkeä osa voimalaitoksen käyttöä. Vesi on voimakas luonnonvoima ja sen käyttäytyminen voi muuttua nopeasti.   

"Patoluukut voivat avautua häiriötilanteessa ilman ennakkovaroituksia, jotta jokivarsi ei tulvi. Tällöin patouoma täyttyy hetkessä vedellä ja virtaus on todella kova. Valitettavasti välillä ihmiset kielloista huolimatta menevät näille hengenvaarallisille ja kielletyille alueille. Turvallisuusohjeidemme noudattaminen on todella tärkeää", Juopperi lisää. 

Kuvassa näkyy Merikosken voimalaitoksen pato, josta tarvittaessa ohijuoksutetaan vettä patouomaan. 

Keskellä kaupunkia sijaitseva voimalaitos kiinnostaa ihmisiä 

Työvuosien aikana Antti Juopperi on huomannut, että Merikoski herättää ihmisissä tunteita tavalla, johon harva energiantuotantolaitos pystyy. 

Siihen on syynsä. 

Voimalaitoksen ympärillä kulkevat ulkoilureitit, Hupisaaret, kalatie, historialliset rakennukset ja kaupungin keskusta. Alueella kohtaavat energiantuotanto, kulttuurihistoria, virkistys ja luonto.  

Merikosken voimalaitos sijaitsee keskellä Oulua. Ihmiset näkevät voimalaitoksen joka päivä, ja siksi he myös kysyvät siitä. Kysymyksiä tulee laidasta laitaan. Laitoksen teknisistä ominaisuuksista, patoluukkujen toiminnasta, vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamisesta, remonttien aikatauluista ja vaikutuksista. Jopa tv-sarjan kuvauslupia on kyselty.” 

Kysymykset ovat hänen mielestään hyvä asia. Ne kertovat kiinnostuksesta omaa lähialuetta kohtaan. 

”Pyrimme vastaamaan ihmisten kysymyksiin parhaamme mukaan. Ymmärrämme, että moni toivoisi ihan yleisökierroksiakin voimalaitokselle, mutta turvallisuussyistä emme voi sellaisia järjestää. Myöskään teknisempiä ja huoltovarmuuden kannalta kriittiseksi katsottuja asioita emme voi aina julkisesti kommentoida.” 

Vesivoiman parissa yhteensovitetaan monenlaisia tarpeita 

Sähköntuotanto on vain osa Merikoskella tehtävää työtä. Työssä sovitetaan yhteen energiantuotannon tarpeita, ympäristön vaatimuksia, kunnossapitoa, turvallisuutta ja alueen muuta käyttöä. 

"Yhdessä hetkessä teemme padon tai turbiinien kunnossapitotöitä, toisessa tarkistamme turvallisuusopasteita ja kolmannessa puhdistamme kalatien katselutilan ikkunaa, jotta ihmiset voivat seurata vaelluskalojen liikkeitä", Juopperi toteaa. 

Juuri tämä tekee Merikoskesta poikkeuksellisen työympäristön. 

Kuvassa Merikosken voimalaitoksen kalatietä pitkin nousevia lohia ennen kuin ne siirtyvät Oulujokeen.

Faktoja Merikosken voimalaitoksesta: 

• Valmistunut 1948 

• Omistaja Oulun Energia Oy 

• Bertel Strömmerin suunnittelema laitosrakennus 

• Tuottaa sähköä vesivoimalla ja on tärkeä säätövoiman lähde 

• Sähköteho 40 megawattia 

• Merikosken voimalaitos tuotti sähköä vuonna 2025 167 gigawattituntia 

• Laitoksen yhteydessä on vuonna 2003 rakennettu Oulujoen ainut kalatie, joka mahdollistaa vaelluskalojen nousun merestä voimalaitoksen ohi Oulujokeen. Tähän mennessä kalatietä pitkin on noussut yli 19 000 lohta ja noin 4 200 taimenta.