Valkoiset suoja-aidat ympäröivät noin metrin syvyisen kaivannon. Pohjalla pilkistää mustia, mutkittelevia kaukolämpöputkia. Muutaman metrin päässä varoituskyltit viestivät ohikulkijoita lähestyvästä työmaasta.

Paikalle saapuu keltaisessa huomiotakissa ja valkoisessa kypärässään Oulun Energian kaukolämmön turvallisuuskoordinaattori, vahinkokorjaaja Janne Komulainen. Hän on tullut tekemään päivittäisen tarkistuskierroksensa Oulun Energian kaukolämmön työmaalle Oulun keskustaan.

Ensin Komulainen kävelee rauhassa ympäri työmaan uloimman alueen ja tarkistaa, että varoituskyltit ovat niille kuuluvissa paikoissa sekä aseteltuina oikein. Tämän jälkeen kierros jatkuu kaivannolle, jossa Komulainen tarkistaa, että alue on suojattu oikein.

”Tarkoituksenani on varmistaa, että kaivannot ovat turvallisia työntekijöille sekä kolmansille osapuolille eli alueella liikkuville siviileille. Ehkäisemme monin eri keinoin sen, ettei kukaan esimerkiksi tipu kaivantoon tai kaivannot eivät sorru työntekijöiden päälle huonojen luiskausten vuoksi”, Komulainen avaa.

Valtionneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) määrittää, että jokaisella rakennustyömaalla tulee olla rakennuttajan nimeämä ammattitaitoinen turvallisuuskoordinaattori, joka huolehtii rakennuttajalle säädetyistä velvoitteista. Turvallisuuskoordinaattori tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti päätoteuttajan kanssa työmaan turvallisuuden varmistamiseksi. Oulussa päätoteuttajana toimii Oulun Maa- ja Vesirakennus vastaten kaukolämmön työmaiden kaivuutöistä.

”Käymme päätoteuttajan kanssa työmaalla viikoittain ja teemme samalla MVR-mittauksen. Tarkoituksenamme on tunnistaa työmaiden turvallisuuspuutteet. Mittauksen jälkeen saamme prosenttiluvun, jonka parhaassa tapauksessa tulisi olla 100 prosenttia. Ja jos virheitä ilmenee, jokainen korjataan”, Komulainen kertoo.

Turvallisuuskoordinaattorin työtehtävien lisäksi Komulainen toimii myös Oulun Energialla kaukolämpövahinkojen korjaamisen projektin vetäjänä, eli vastaa työmailla sattuneista vahingoista ja niiden korjauksista. Yleisimmät korjaukset ovat porauksista tai kaivauksista aiheutuneita vesivahinkoja, halkeamia rakennuksissa tai pihavaurioita.

Opintopolku ja työura ovat vieneet Komulaisen Kainuun Otanmäestä Ouluun ja sieltä työmaille Etelä-Suomeen ja lopulta takaisin pohjoiseen.

Kentältä suunnitteluun ja takaisin työmaille

Komulainen on syntyjään Kainuusta, noin 700 asukkaan Otanmäen taajamasta. Parikymppisenä mies muutti Ouluun opiskelemaan yhdyskuntatekniikkaa, nykyään Sammakkotalona tunnettuun, entiseen keskuskansakouluun.

”Jos yhden vinkin voisin antaa, on se, että työuran alkuvaiheessa suosittelen vaihtamaan työpaikkaa. Tein nuorena töitä laidasta laitaan erilaisissa työmaissa saaden laajempaa näkemystä sekä työnteosta että alasta. Siinä samalla kasvatin kuin huomaamatta laajaa verkostoa, jonka uskon myös auttaneen minua löytämään uusia työmahdollisuuksia.”

Rakennusmestarin paperit taskussaan Komulainen suuntasi Etelä-Suomeen, jossa hän työskenteli moninaisissa rakennusalan tehtävissä ja toimi muun muassa työmaapäällikkönä Kuopion moottoritien projektissa ja veti teiden stabilointiurakoita ympäri Suomea. Kaikkia työtehtäviä yhdisti kuitenkin yksi asia: ne liittyivät tavalla tai toisella teihin tai kaivantoihin.

”Lopulta veri veti takaisin pohjoiseen ja etelävuosieni jälkeen muutin Ouluun. Sain työpestin Oulun Maa- ja Vesirakennus -yhtiöstä, jossa hoidin urakointikohteita yhteistyössä muun muassa Oulun Energian kanssa.”

Vuonna 2008 Komulainen huomasi Oulun Energian työpaikkailmoituksen, jossa haettiin uutta suunnittelijaa yhtiöön. Hän tarttui tilaisuuteen, ja sitä kautta avautuivat ovet kaukolämmön suunnittelijan ja rakennuttajan tehtäviin.

Komulainen ehti työskennellä muutaman vuoden aloittamassaan pestissä, kunnes hänelle heräsi halu siirtyä takaisin työmaille, joissa hän työuransa aloittikin. Hän toi toiveensa esiin kehityskeskusteluissa, eikä mennyt kauaa, kun hän siirtyi turvallisuuskoordinaattorin tehtäviin.

”Olen ulkoilmaihminen enkä oikein jaksanut olla vain sisähommissa. Koen tärkeäksi, että Oulun Energiassa kuunneltiin toiveitani, ja me työntekijät pääsemme kehittämään osaamistamme. Koen myös turvallisuuskoordinaattorin tehtävät äärimmäisen merkitykselliseksi työksi.

Oulun Energian kaukolämmön turvallisuuskoordinaattori, kaukolämpövahinkojen korjaamisen projektinvetäjä Janne Komulaisen mielestä palkitsevinta omassa työssä ovat tapaturmattomat työpäivät. ”Moni ei tiedäkään, mitä kaikkea turvallisuuskoordinaattori tekee.”

Mukava työyhteisö ja joustava työarki

Viime vuosikymmenen aikana työmailla turvallisuusasiat ovat ottaneet suuria harppauksia eteenpäin. Komulainen muistelee, kuinka joskus saattoi riittää, että laitetaan puomi työmaa-alueelle johtavalle tielle. Nykyisin alueet suljetaan ja suojataan huomattavasti tarkemmin.

”Koen työmaiden turvallisuuden kehittyneen koko ajan vain parempaan suuntaan. Lähtökohta on kuitenkin sama: kaikkien pitää päästä työpäivän jälkeen ehjänä kotiin.”

Oulun Energialla Komulainen on viihtynyt erittäin hyvin. Takana on jo 18 vuotta talossa.

”Työkaverit ovat mukavia ja töihin on aidosti hyvä tulla. Kaikki osaavat hommansa, ja täällä luotetaan ihmisiin. Hybridityö tuo myös vapautta ja joustavuutta työn tekemiseen.”

Komulainen arvostaa sitä, että yrityksessä kehitetään toimintaa jatkuvasti ja henkilöstölle annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä. Hänen mukaansa avoin viestintä ja luottamus näkyvät arjessa.

”Yritys pyrkii koko ajan eteenpäin ja haluaa olla mukana alan kehityksessä. Sisäinen ja ulkoinen viestintä toimii hyvin, ja työnantajaan voi luottaa.”

Energia-ala näyttäytyy Komulaiselle tulevaisuuden alana, jossa osaajille riittää töitä myös jatkossa.

”Olen kokenut tämän olleen hyvä uravalinta. Erilaisia työtehtäviä löytyy laajasti sekä mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan. Oulun Energialla tehdään töitä tosissaan, mutta ei otsa rutussa.”