Kajaanintietä kulkiessa ei voi olla huomaamatta suurta rakennusmassaa. Oulun Kontinkanaalle on vaiheittain nousemassa kokonaan uusi yliopistollinen sairaala, jonka ensimmäiset osat valmistuvat vuoden 2023 loppuun mennessä. Potilaita ne alkavat ottaa vastaan seuraavana vuonna. Rakentaminen jatkuu niin, että kokonaan valmis jättimäinen projekti on vuoteen 2030 mennessä.

OYS 2030 -uudistamisohjelman myötä uudistuva OYS on asettanut itselleen kunnianhimoisen vision – olla vuoteen 2030 mennessä maailman älykkäin sairaala, jossa uusin teknologia, modernit tilat ja ajantasainen osaaminen takaavat tehokkaan ja vaikuttavan, maailman parhaan hoidon. Mikä on maailman älykkäimmäksi tähtäävän sairaalan valinta lämmitysratkaisuksi?

Toimitusvarmuus ratkaisi

OYS 2030 -hankkeen talotekniikan projektipäällikkö Mikko Honkala kertoo, että muitakin vaihtoehtoja sairaalan lämmittämiseksi selvitettiin. Esillä oli ennen kaikkea maalämpö. Valinta kaukolämmön hyväksi oli kuitenkin selvä.

”Eniten ratkaisussamme painoi kaukolämmön korkea toimitusvarmuus. Sairaalalle on äärimmäisen tärkeää, että lämpöä on tarjolla kaikissa tilanteissa”, Honkala korostaa.

"Uusi" OYS on kokonaisuudessaan valmis vuoteen 2030 mennessä

Toimitusvarmuuden takaamiseksi lämpöä syötetään sairaalaan kahta putkea pitkin ja kahdesta suunnasta – pohjoisesta ja etelästä. Käytännössä voi sanoa, että lämpöä sairaalaan tulee sekä Oulun Energian Toppilan voimalaitoksesta että saman yhtiön Laanilan biovoimalaitoksesta.

”Näin emme ole ainoastaan yhden linjan tai yhden voimalaitoksen varassa”, toteaa Honkala.

Lämpöä on vielä varmemmaksi vakuudeksi tarvittaessa mahdollista siirtää sisäisesti sairaalarakennuksesta toiseen.

Monta tekijää luotettavuuden takana

Kaukolämmön keskeytyksettömän toimittamisen tärkeys sairaalalle ymmärretään Oulun Energiassa paremmin kuin hyvin. Yhtiön lämpöpalvelujen johtaja Kimmo Alatulkkila käyttää sanaa redundanttinen – lämmitysjärjestelmän yhden keskeisen yksikön vioittuminen ei johda sairaalan viilentymiseen.

”Toimitusvarmuus on meille ykkösprioriteetti”, Alatulkkila sanoo.

Alatulkkila muistuttaa, että kaukolämmön luotettavuuden takana on paljon muutakin kuin voimalaitosten tai putkilinjojen tuplavarmistus. Kaukolämpö on palvelu, johon sisältyy muun muassa ympärivuorokautinen valvonta, joka huolehtii siitä, että kaikki toimii hetki hetkeltä kuten pitää.

Korkea toimitusvarmuus ei ollut ainoa seikka, joka nosti kaukolämmön muiden ratkaisujen edelle. Projektipäällikkö Mikko Honkala sanoo, että merkitystä ratkaisua tehtäessä oli myös kaukolämmön helppokäyttöisyydellä ja kokonaistaloudellisuudella.

”Ja toki mielellämme asioimme paikallisen yhtiön kanssa”, Honkala lisää.

Suurin lämpöasiakas

Oulun Energialle OYS on yhtiön suurin lämpöasiakas. Sairaalan lämpöteho on kunnioitettavat 40 megawattia. Lämpöpalvelujohtaja Alatulkkila laskee, että tällä teholla pitäisi kylmän loitolla 4 000 tavallisesta omakotitalosta. Lämpökumppanuus alkoi OYSin uuden sairaalan ja Oulun Energian kesken jo ennen kuin sairaalan rakentaminen varsinaisesti alkoi. Energiayhtiö oli mukana jo suunnitteluvaiheessa lämpöjärjestelmän osalta. Sekä Honkala että Alatulkkila kiittelevät yhteistyön saumatonta sujumista. Ja mikä on sujuessa, kun yhteistä historiaa on takana kymmeniä vuosia. Oulun Energia on pitänyt jo ”vanhankin” OYSin lämpimänä ja toimittanut sinne aikoinaan myös höyryä. Viimeksi mainittu ei ole tosin kuulunut pakettiin enää pitkään aikaan. Nyt uuden sairaalan pystyttämisen aikana Oulun Energia on toimittanut työmaalle myös rakentamisen aikana tarvittavan lämmön.

”Pieni, mutta tärkeä yksityiskohta on, että lämpöjärjestelmän toteuttamisessa uuteen sairaalaan on jouduttu ottamaan huomioon korkean rakentamisen vaatimukset. Rakennukset ovat sen verran korkeita, että se asettaa haasteita muun muassa pumppauksen hallinnalle”, kertoo Kimmo Alatulkkila.

OYS 2030 -hanketta toteuttaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde.

Artikkeli on julkaistu alun perin Oulun Energian asiakaslehdessä 1/23. Teksti Kari Arokylä, kuvat Kati Leinonen ja Vili Lehtisalo