Valoshow rytmittää musiikkielämystä

Sonata Arctica on tunnettu elämyksellisestä keikkatapahtumastaan. Valo- ja lavashow’n suunnittelu on kompromissi, joka rakentuu halutusta värimaailmasta, yksityiskohdista ja budjetista, joka asettaa sille reunaehdot.

TEKSTI: Ville Koivuniemi KUVAT: Kristian Reuter

Musiikki on kadonnut fyysisiltä levyiltä biteiksi internetiin. Se on mullistanut musiikista elävien ansaintaa siten, että yhä suurempi osa tuloista tulee keikkamyynnistä. Se taas väistämättä tarkoittaa, että keikkojen elämyksellisyys korostuu entisestään.

Kemiläinen metallibändi Sonata Arctica on kuuluisa keikoilla hyvältä kuulostavasta musiikista sekä valoshow’sta, joka puhuu musiikin kanssa samaa kieltä.

Mies Sonata Arctican valoshow’n takana on Kristoffer Svenn. Vaikka hän ei näy suurelle yleisölle samaan tapaan kuin bändin keulakuva, laulaja-lauluntekijä Tony Kakko ja Sonata Arctican soittajat, Kakko pitää ääni- ja valomiehiä bändin jäseninä.

Sen huomaa jo siitä, että kun Kakko puhuu Sonata Arctican ääni- ja valomiehestä, hän käyttää heistä joko etunimiä tai vielä tuttavallisempia lempinimiä. Svenn on Toffe, ei Kristoffer.

”Valomiehen työ vaatii paljon musiikin ymmärtämistä ja rytmitajua”, Kakko selventää.

Sonata Arctica

Musiikin ehdoilla

Kun Svenn aloittaa lavaspektaakkelin suunnittelun, hänen pitää tietää kappaleet, jotka tulevalla kiertueella soivat. Kun kiertue on musiikkivalintojen puolesta suunniteltu, alkaa kappaleiden ahkera kuuntelu.

”Kuuntelen levyä ehkä viikon tai enemmän, ja alan miettiä päässäni, mitä kaikkea voisin tehdä valoshow’ssa”, Svenn sanoo.

Sitten alkaa isojen linjojen vetäminen. Eri kappaleet alkavat esimerkiksi saada ikään kuin värejä. Tuossa vaiheessa Svenn käy keskustelua myös bändin jäsenten kanssa.

”Tonylla voi olla esimerkiksi jokin idea värimaailmasta. Hänellä saattaa olla esimerkiksi päässä valmis kuva siitä, minkä värinen jokin kappale on.”

Sonata Arctica

Luontoon liittyvä kappale saattaa esimerkiksi tuntua vihreältä. Svennin työtä on hahmotella, miten se voisi näkyä yleisölle osana valoshow’ta.

Tässä vaiheessa asioita saatetaan käydä läpi melko tarkastikin. Värimaailmaan saattaa vaikuttaa esimerkiksi tieto siitä, minkä värisiä vaatteita bändin jäsenet aikovat todennäköisesti pitää keikoilla.

”Minä tunnun olevan se räikeimmin värittynyt henkilö”, Tony Kakko toteaa.

Vaikka valojen välke on tärkeä osa Sonata Arctican lavashow'ta, Kakko painottaa, että kaikki lähtee musiikista, jonka pitää kuulostaa livenä mahdollisimman hyvältä.

”Musiikki on tärkeintä. Se että bändi soittaa, ja se kuulostaa hyvältä. Muu on kakun koristelua”, Kakko toteaa.

Toisaalta esimerkiksi festarikeikalle ei voi myöskään mennä ”tuikun kanssa”. Siitä huolimatta näyttävä esiintyminen ei ole ainoastaan rahasta kiinni.

”Paljon on kiinni siitä, että on hyviä ideoita ja halua toteuttaa niitä”, Kakko mietiskelee.

Ylipaino-ongelmia

Kun Sonata Arctica pakkaa tavaransa Euroopan ulkopuolelle suuntautuvalle kiertueelle, mukaan lähtevien tavaroiden järjestely on monimutkainen ja iso savotta. Mukaan pakataan bändin jäsenten henkilökohtaiset tavarat, soittimet, faneille myytävä tavara, äänentoistolaitteet – ja valoheittimet.

”Kyllä siinä ylipainon kanssa on ongelmia”, Kakko naurahtaa.

Mukana kulkee yleensä aina vähintään kahdeksan liikkuvaa valoheitintä, 16–20 lamppua ja neljä savukonetta. Tavaroiden yhteispainon kanssa joutuu askartelemaan varsinkin keikoilla, joihin täytyy matkustaa lentäen. Euroopassa tavaran paino aiheuttaa vähemmän ongelmia, kun se voidaan kuljettaa keikkapaikalle kumipyörien päällä.

Valoshow on siinäkin mielessä oleellinen osa Sonata Arctican esiintymistä, että bändin lavashow ei sisällä juurikaan sovittuja koreografioita.

”Olemme aika spontaani orkesteri. Meillä on aika vähän suunniteltuja liikkeitä. Joitain kuitenkin on, mutta saisi olla enemmänkin”, Kakko sanoo.

Yhteinen kieli puuttuu

Sekä Svennin että Kakon mielestä ehdottomasti haastavin manner lavashow'n järjestämisen kannalta on Etelä-Amerikka. Siellä haasteena ovat sekä yhteisen kielen puuttuminen että tekniset asiat, joissa turvallisuus- ja varustelutaso ei yleensä yllä eurooppalaisella mittapuulla kovin korkealle.

”Siellä voi tulla mitä vain vastaan. Mahdotonta tietää, mitä on tulossa”, Svenn sanoo.

Välillä ongelmia on ollut ylipäätään riittävän sähkönsaannin kanssa. Hyvin usein luvattu infrastruktuuri ei kohtaa todellisuuden kanssa. Lisäksi Etelä-Amerikassa on usein vaikea löytää henkilöä, joka puhuu englantia. Kakon mukaan yhteisen kielen puuttuminen on lopulta pienempi ongelma kuin luulisi.

”Yllättävän hyvin sitä saa käsillä osoittelemalla asiat selvitettyä, jos molemmilla on siihen halua”, Kakko pohtii.

Jos Etelä-Amerikassa on haastavinta, edistynein maa valoshow’n standardien näkökulmasta on Kakon mukaan Japani.

”Japanissa mennään aika tekno edellä. Siellä ollaan valoon liittyvissä asioissa valovuosi muuta maailmaa edellä”, Kakko naurahtaa.

Lisäarvoa keikkaelämykseen

Kaiken kaikkiaan Kakon ja Svennin filosofiana lava- ja valoshow’n ympärillä on, että keikkalipusta maksava saisi rahoilleen katetta, jota ei voi kokea levyä kuuntelemalla.

”Tavoite on, että saisi aikaiseksi paikan päälle tuleville fanille hienon esityksen”, Kakko täsmentää.

Sonata Arctica

Pitkällä aikavälillä koko kiertuetta suunnitellessaan Kakko pyrkii kiertämään muiden bändien keikoilla, ja asettumaan niissä musiikkia kuuntelevan fanin pään sisään.

”Kun on itse yleisössä, sitä toivoo, että lavashow'ssa olisi jokin yllätyselementti.”

Tällä hetkellä yksi sellainen ovat metallivalmisteiset laatikot, jotka toimivat korokkeina. Niihin on asennettu valoja, ja lisäksi niiden sisällä on savukoneet. Kakon mukaan niissä yhdistyy järkevällä tavalla yllätyksellisyys, käytännöllisyys ja kustannustehokkuus.

Yksi Sonata Arctican ulkoilmakonserttien keskeisistä elementeistä on elävä tuli. Tällä hetkellä Svenn ja Kakko selvittelevät, miten niin sanottu kylmä tuli voitaisiin ottaa oikean tulen korvaajaksi sisäkeikoilla, joihin perinteistä pyrotekniikkaa ei voi viedä.

Ilman kylmää tultakin Sonata Arctican valotekniikkaan palaa rahaa reilusti. Svenn arvioi, että summa liikkuu 20 000 ja 30 000 euron välillä vuositasolla. Entä paljonko valoshow kuluttaa sähköä? Kysymys huvittaa Kakkoa.

”Onneksi järjestäjät eivät lähetä meille sähkölaskua.”