”Tiimin työ on kuin energiantuotantomme sydän. Se ei näy ulospäin, mutta on elintärkeässä roolissa tehokkaiden ja toimintavarmojen prosessien ylläpitämiseksi. Sydämen ongelmat voivat kehittyä ajan kanssa, lopulta hyvinkin vakaviksi, ellei niitä havaita ajoissa”, kuvailee kemistimestari Liisa Tero.

Vesikemiaa ja polttoaineiden ihmeellistä maailmaa tutkimassa

Laboratorion työ jakautuu vesikemiaan ja polttoaineisiin, joilla molemmilla on oma tärkeä roolinsa voimalaitosprosessien hoitamisessa.

Vesikemian puolella labrassa tehdään analyyseja ja seurataan veden laatua. Veden laatua on tärkeää tutkia erityisesti voimalaitosten toimintavarmuuden ja kunnossapidon tarpeiden ennakoimiseksi. Vesinäytteitä tutkimalla voidaan selvittää esimerkiksi, onko vedessä liikaa silikaatteja tai onko kemikaaliannostus oikealla tasolla. Näiden avulla voidaan puolestaan päätellä, onko putkistoihin vaarassa tulla korroosiovaurioita tai turbiinin siipiin saostumia. Kun haasteet huomataan riittävän ajoissa, voidaan kunnossapidossa toimia ennaltaehkäisevästi ja välttää voimalaitosten seisahduksia. Yllättävillä kunnossapitotarpeilla tai alasajoilla voisi olla merkittäviä vaikutuksia lämmön ja sähkön toimituskykyyn asiakkaille, kuin myös yhtiön taloudelliseen suorituskykyyn.

Polttoainelaboratoriossa määritetään puolestaan voimalaitosten käyttämien bioperäisten eli puupolttoaineiden kosteuksia ja energiasisältöjä. Polttoainenäytteet ovat polttoainetoimittajien laskutuksen perusta. On meidän ja asiakkaidemme etu, että käyttämämme polttoaineet ovat sovitun mukaisia.

Voimalaitoskemian työ on muutakin kuin näytteiden analysointia

Näytteiden analysointi on laborantin työssä merkittävässä roolissa, mutta pelkästään laboratorion uumeniin ei kuitenkaan voi hautautua.  Yhteistyö ja vuorovaikutus on tiivistä erityisesti energiantuotannon käytön ja kunnossapidon henkilöstön sekä Oulun Energian tytäryhtiön kiertotalousliiketoimintaa harjoittavan Syklo Oy:n kanssa.

”Voimalaitosten kattilavalmistajat ovat määrittäneet eri aineille raja-arvoja, joissa pysyttäessä kattilan pitäisi toimia optimaalisesti ja pysyä kunnossa. Myös savukaasupäästöjen ja vesistöjen päästörajoja on välttämätöntä seurata ja siten ympäristön haittavaikutuksia pyritään minimoimaan”, kertoo laborantti Sari Karlbom.

Erilaisia vesi-, polttoaine- ja savukaasunäytteitä tarvitaan myös lakisääteisen ympäristötyön toteuttamisessa ja ympäristölupien puitteissa. Nämä näytteet menevät kuitenkin ulkopuoliseen puolueettomaan laboratorioon tutkittavaksi, eikä Oulun Energian oma voimalaitoskemian tiimi niitä käsittele. 

Sekä Liisan että Sarin mielestä työn suola on monipuolisuus ja se, että voimalaitoksen prosesseihin voi vaikuttaa pitkäjänteisesti yhteistyössä muun organisaation kanssa. Oman mausteensa työhön tuo alan murros ja uusien teknologioiden, kuten sähkökattiloiden, käyttöönotto, johon siihenkin liittyy esimerkiksi vesinäytteiden analysoimista.

”Monella on se käsitys, että teemme työtämme pakollisen laadunvalvonnan vuoksi. Pääsemme kuitenkin vaikuttamaan energiantuotantomme operatiiviseen tekemiseen. Pienillä asioilla voi olla todella isoja kerrannaisvaikutuksia. Näytettä ei voi analysoida huolimattomasti, koska se voisi aiheuttaa lopulta ketjureaktion, jonka vuoksi kokonaisen voimalaitoksen sähkön tai lämmön toimituskyky voisi vaarantua”, Liisa Tero toteaa.

Kuvassa näkyy laboratorion onlinemittauskeskus. Putket ovat kationinvaihtohartseja, joiden läpi virtaavasta näytevedestä mitataan onlinemittauksena johtokykyä.