1. Miksi nettikameran kuva on niin heikkolaatuinen?

Kalatietä pitkin nousevia kaloja kuvataan kalojen katselutilassa olevan kameran kautta. Kamera sijaitsee noin kahden metrin päässä lasista, jonka läpi kamera kuvaa nousevia kaloja. Oulujoen vedessä on tyypillisesti kellertävää väriä aiheuttavaa humusta, joka heikentää kalojen näkymistä. Katselutilaan on vähän aikaa sitten vedetty uusi ja nopea kuituyhteys ja se on vaikuttanut siihen, että kuvanlaatu on parantunut huomattavasti.

Tarkkailutilassa oleva kamera kuvaa kaloja ikkunan läpi.

2. Miten kalatien laskuri toimii, kun tilastojen mukaan kalatietä pitkin on noussut vain muutama kala tiettynä päivänä mutta kamerassa näkyy iso parvi kaloja oleilemassa? Laskeeko laskuri kalat siis ennen vai jälkeen kameran?

Kalatien laskuria ei näy nettikameraa katsoville. Kalat uivat ennen jokeen siirtymistään niin sanotun kuvaustunnelin läpi, jossa ne videoidaan. Videolta lasketaan kerran viikossa edellisen viikon aikana päivittäin nousseiden kalojen määrät ja tiedot julkaistaan nettisivuillamme. Videolta voidaan tunnistaa kalojen määrät, lajit, koot ja lohikaloista myös sukupuoli. Kalat voivat viettää kohtalaisen pitkiäkin aikoja nettikamerassa näkyvässä tilassa, ennen kuin ne päättävät siirtyä kalatiestä videoinnin kautta Oulujokeen.

3. Miksi samat kalat pyörivät kamerassa minuuttitolkulla, onko luukku auki? Voinko itse nähdä onko kalatien luukku auki?

Kalojen siirtymistä jokeen ei estetä millään luukulla, vaan niillä on vapaa pääsy siirtyä – niin halutessaan – yläjuoksun puolelle. Se, miksi kaikki kalat eivät etene nopeasti kalojen katselutilasta Oulujokeen on meille mysteeri. Kaloja pidemmän aikaa seuratessa voi huomata, että ne ovat ulkonäöltään kaikki hieman erilaisia. Tällöin pystyy myös havainnoimaan kuinka kauan kukin kala viettää aikaa ennen jokeen siirtymistä. Vaikka näyttäisi siltä, että joku kala jumittaa paikallaan, ovat kaikki kuitenkin jossain vaiheessa päättäneet uida joen puolelle.

Tarkkailutilan ulkoseinät on koristeltu Myllytullin koulun oppilaiden maalauksilla.

4. Miksi kalojen katselutilaa ei pidetä auki yleisölle? Olisi kiva nähdä kalat livenä.

Kalojen katselutilaa eli ns. akvaariota on pidetty vuosittain auki yleisölle erikseen ilmoitettuna aikana. Aikaisempina vuosina tila on ollut auki noin viikon ajan elo–syyskuussa lohikalojen parhaaseen nousuaikaan. Mikäli kaloja on jossain vaiheessa noussut poikkeuksellisen paljon, olemme pyrkineet avaamaan kalatien katselutilan yleisölle välittömästi ja ilmoittaneet avaamisesta nettisivuilla ja somessa. Viime ja tänä vuonna koronatilanne ei ole mahdollistanut turvallista katselutilan aukipitämistä.

5. Miksi nettikamerassa näkyy vaurioituneita kaloja?

Kalat kohtaavat elämänsä varrella useita vaaratilanteita, joiden seurauksena kala voi vaurioitua tai pahimmassa tapauksessa jopa heittää henkensä. Nousevilla kaloilla voi olla kyljissään ihorepeämiä, ja sekä kuono että pyrstö voivat olla vaurioituneita. Kalat voivat vaurioitua petojen, kuten hylkeiden hyökkäyksissä, kalastuksen yhteydessä tai ne voivat kolhia itseään erinäisissä paikoissa liikkuessaan. Kaloilla esiintyy useita erilaisia virus-, bakteeri- ja loistauteja, jotka voivat aiheuttaa näkyviä muutoksia kalan ulkonäköön. Vaurion syyn selvittäminen vaatisi kalan kiinni ottamisen ja tutkimisen.