Sähkö pitää Seppo Salon ja pyörätuolin liikkeessä

04.01.2019 - 13:23

Teksti Marko Sirviö | Kuvat Niko Raappana

Siinä on kaksi akkua, neljä kumipyörää sekä rautaa ja elektroniikkaa. Oululaiselle Seppo Salolle sähköpyörätuoli on kuitenkin vielä enemmän. Ehdottomasti tärkein liikkumaväline – sama asia kuin jalat monelle muulle.

Luonteeltaan sosiaalinen Salo hurauttaa sähköpyörätuolillaan päivittäin ihmisten ilmoille tuttuja jututtamaan, perheen kauppa-asioille ja suosikkiharrastuksen kalastuksen pariin. ”Ajokilometrejä kertyy sellaiset nelisenkymmentä päivässä, kuukaudessa saman verran kuin vähemmän ajaville vuodessa. Mottona minulla on, että pilkettä silmäkulmaan ja liikkeelle”, sanoo hän.

Nelivetoinen kulkupeli

Moneen paikkaan ennättävällä Salolla on liikenteessä hänen kolmas sähköpyörätuolinsa. Hänen kokemansa mukaan kalusto on tällä vuosikymmenellä kehittynyt vauhdilla. Kolhoista, rumista ja vaikeasti huollettavista laitteista on jalostunut ketteriä ja luotettavia kulkemisen sähköisiä apuvälineitä.

”Tukevuus ja istumamukavuus ovat ensimmäisiä asioita hyvässä sähköpyörätuolissa. Jotkut tykkäävät kolmirenkaisista, mutta itse menin sellaisella heti nurin. Mutta eihän kaikille sama pipokaan passaa”, Salo vertailee. ”Vanha kalusto hyytyi joskus välille, mutta ei enää. Pyörätuolilla saan ajaa kauppaan ja vaikka bussiin, tosin Oulussa ei pääse yhdeltäkään pysäkiltä ajamalla kyytiin.”

Seppo Salo on varustanut nelivetoista kulkupeliään vähän kerrassaan tarpeen mukaan. Viimeisin viritys tehtiin akkuliikkeessä, ja nyt ajoa vauhdittaa kaksi uutta 75 ampeeritunnin geeliakkua, joiden tehoon ei kylmä pahemmin pure. Akkujen latauskerta maksaa Salon mukaan hieman alle 12 senttiä ja yhdellä latauksella kyytiä riittää aamusta iltaan.

”Ja kun ensi kesänä saadaan kotiin aurinkopaneelit asennettua, niin sitten ei maksa sitäkään vähää. Itse tuoli maksoi nelisen tuhatta euroa. Koska olen kuulemma liian vähän vammautunut ja liian vähän sokea, se meni omaan piikkiin. Mutta ilomielin maksan siitä, että pääsen liikkumaan. ”Kulkuvälineen huippunopeudeksi on säädetty 10 kilometriä tunnissa. Monet sähköpyörätuolit kulkevat hieman nopeampaa, noin 15 kilometriä tunnissa. ”Mutta minua ei enää pahemmin vaivaa k-alkuinen sana. Nimittäin kiire”, Seppo Salo kertoo.

Sairaudet ja epäonni veivät yrittäjänä ja hierojana toimineen Seppo Salon sivuun työelämästä 2010. Molemmat kädet vaurioituivat tapaturmaisesti, ja lisäksi aivoinfarktit ja TIA-kohtaukset ovat halvaannuttaneet kehon vasenta puolta. Myös toinen silmä on sokeutunut.

Kalastusta ja kokoontumisajoja

Vastoinkäymisistä huolimatta Seppo Salo on aktiivinen ja virtaa riittää kalastusharrastuksen lisäksi esimerkiksi sähköpyörätuolien pienimuotoisten kokoontumisajojen järjestämiseen.

”Ensin tuli yksi, sitten kaksi ja lopulta puolenkymmentä kaveria oli mukana porisemassa. Aivan kuten autoja, niin mekin tuunaamme näitä omia vehkeitämme. Kokoonnutaan ja rakennetaan myös hyvää yhteishenkeä.” Nuoruuden motoristiharrastuksesta Salo muistaa tavan, että tien päällä nostettiin kättä toisille moottoripyöräilijöille. Samaa morjestamisen kulttuuria ja yhteenkuuluvuutta hän haluaa tuoda pyörätuoleilla kulkeville.

”Sähköpyörätuoleja näkyy yhä enemmän ja samalla myös meidän vammautuneiden rohkeus liikkua on kasvanut. Ei meidän tarvitse kyhjöttää neljän seinän sisällä eikä hävetä vammojamme. Tuodaan iloisuutta esille ja yhdetkin hymyilevät kasvot auttavat monta ruttunaamaista ihmistä eteenpäin.”

Peräkoukku ja tavarateline ovat tarpeen kalastusvälineiden kuljettamisessa.
Peräkärryllä saa kuljettaa 40 kilon kuormaa.


Kaikki uutiset