Rysäpyynti ja ylisiirrot käynnissä Merikoskella

30.08.2016 - 12:43

Luonnonvarakeskus ja Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ovat aloittaneet lohien rysäpyynnin Merikosken alakanavassa elokuun puolivälissä. Tavoitteena on siirtää Utos- ja Kutujokeen sata Oulujoen lohta, joista 40 merkitään radiolähettimillä.

Rysäpyynti ja ylisiirrot liittyvät kahteen käynnissä olevaan tutkimushankkeeseen: lohien siirtoon yläpuolisiin jokiin ja kalatien toimivuuden tehostamiseen. Hankkeiden tavoitteena on vahvistaa Oulujoen vaelluskalakantoja ja lohikalojen luonnonkiertoa.  

Ylisiirrot ovat osa OUMO-hanketta, jonka siirtokiintiöksi Merikoskelle on määritetty 100 lohta. Näistä puolet on naaraita ja puolet koiraita. Eläinlääkäri tarkastaa kalojen kunnon ylisiirtoja varten. Kalat pyritään siirtämään uuteen määränpäähän mahdollisimman nopeasti, stressaantumisen välttämiseksi.  

”Siirrettävien ja merkittävien kalojen tulee olla hyväkuntoisia: evien täytyy olla hyvässä kunnossa, eikä kalassa saa olla mainittavia pintavaurioita”, tutkija Panu Orell Luonnonvarakeskukselta kertoo. 

Telemetria ja PIT-merkintä

Pyynnin yhteydessä 40 kalaa merkitään radiolähettimillä ja siirretään Utosjokeen. Telemetriaseurannan avulla selvitetään lohien pysymistä ylisiirtoalueella sekä niiden vaellus- ja kutukäyttäytymistä. Telemetriaseuranta on osa OUMO-hanketta.

Lohia ja taimenia pyydetään myös PIT-mikrosirumerkintöjä varten. Mikrosirumerkinnät ovat osa ns. Sateenvarjo II -hanketta. Kalat vapautetaan sirutuksen jälkeen takaisin pyyntipaikalle voimalaitoksen alakanavaan, josta tutkitaan niiden hakeutumista Merikosken kalatiehen erilaisissa virtausolosuhteissa kahden vaihtoehtoisen sisäänkäynnin kautta. Tavoitteena on siruttaa noin 300 lohta ja taimenta. 

Kunnon tarkastamisen ja merkinnän lisäksi kaloista otetaan suomunäytteet. Ne antavat paljon kiinnostavaa tietoa tutkijoille.

”Kaikista kaloista otetaan suomunäytteet. Niistä voidaan arvioida lohien ja taimenien ikä sekä kohtalaisella tarkkuudella myös kalojen alkuperä (villi/viljelty). Suomuista voidaan tarvittaessa tehdä myös tarkempia kasvuanalyysejä”, Panu Orell kuvailee.