”Teemme nyt määrätietoisesti strategiamme mukaisia investointeja, jotka vahvistavat pitkän aikavälin kilpailukykyämme ja mahdollistavat uuden aikakauden energiajärjestelmän rakentumisen. Mittavilla investoinneilla on toki vaikutuksia lyhyemmällä tähtäimellä tuloskykyymme, mutta ne ovat välttämättömiä rakentaessamme kestävää pohjaa kasvulle”, sanoo Oulun Energia -konsernin toimitusjohtaja Arto Sutinen.  

Vuoden 2025 aikana sähkön hinta oli Euroopan halvinta. Sähkön hinnassa tapahtui edelleen heiluntaa, joka kuvastaa sähköjärjestelmän keskeneräisyyttä ja markkinoiden herkkyyttä sääolosuhteille sekä kulutuksen kausivaihtelulle.  Oulun Energia onnistui hyödyntämään sähkömarkkinan heiluntaa reservimarkkinoilla erityisesti biovoimalaitoksen joustavalla tuotannolla.  

Vuonna 2025 Oulun Energia Oy tuotti markkinoille sähköä kokonaan ja osittain omistamissaan voimalaitoksissa sekä pitkäaikaisten ostosopimusten kautta yhteensä 852 (984) gigawattituntia. Lämmönhankinta oli 2175 (2316) gigawattituntia. Tuotimme lähes kaiken kaukolämmön itse ja teollisuudelta ostimme vain kaksi (3) prosenttia lämmöstä. 

Vuoden aikana kaukolämmön tuotannon sähköistäminen eteni ja Toppilan 60 megawatin sähkökattila otettiin käyttöön kesällä 2025, jolloin sähkökattilakapasiteetti nousi 100 megawattiin. Sähkökattiloita hyödynnettiin markkinatilanteen mukaan, mikä paransi kustannustehokkuutta ja vähensi polttotarvetta. Kaukolämmön tuotannon sähköistymisen lisäksi myös ylijäämälämpöjä hyödynnettiin entistä tehokkaammin, kun Linnanmaan energiakeskus otettiin käyttöön keväällä Nokian älykampuksen yhteydessä.  

Lauhasta alkuvuodesta huolimatta sähkönsiirtomäärä Oulun Energia Sähköverkko Oy:n sähköverkossa kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna ollen 1394 (1339) gigawattituntia. Sähköverkon asiakasmäärä kasvoi maltilliseen tahtiin kuten viime vuonnakin ollen vuoden lopulla 120 612 (119 921) käyttöpaikkaa. Keskimääräinen keskeytysaika sähköverkon asiakkaille oli 15,0 (17) minuuttia pitäen sisällään sekä suunnitellut että vikojen aiheuttamat keskeytykset.  

Rakentamisen hiljaisesta suhdanteesta huolimatta Oulun kaukolämpöverkko kasvoi ja kehittyi. Liittymien määrä oli vuoden lopussa 11 230 (11 146) kappaletta. Kaukolämmön toimitusvarmuus oli erinomaisella tasolla ja asiakkaat olivat vuoden aikana ilman lämpöä häiriöiden ja suunniteltujen keskeytysten takia 2,4 (2,7) minuuttia.    

Merkittävät kasvuhankkeet etenivät kohti konkretiaa 

Kemin Energia ja Vesi Oy:n (Kenve) 60 prosentin osakekauppa vietiin päätökseen ja yhtiöstä tuli Oulun Energian tytäryhtiö 1.9.2025 alkaen ja integroituminen konserniin alkoi. Vuoden 2025 lopussa Kenven viralliseksi yhtiönimeksi vaihdettiin Oulun Energia Kenve Oy ja yhtiö tuotiin osaksi konsernin brändiä. 

Kiertotalousyhtiö Syklo Oy:n Hyvinkään kasvuinvestoinnit etenivät suunnitellusti.  Muovinkierrätyslaitoksen rakennustyöt valmistuivat ja laiteasennukset alkoivat. Teollisen mittakaavan biokomposiittilaitos rakentuu Suomen suurimman muovinkierrätyslaitoksen viereen. Laitokset käynnistyvät kesällä 2026 ja kaupallisessa tuotannossa niiden pitäisi olla saman vuoden lopussa.  
  
Oulun Energia oli perustamassa Suomen Aurinkovoima Oy:tä, joka teki loppuvuodesta 15 miljoonaa euron investointipäätöksen kolmen uuden aurinkopuistojen rakentamisesta. Toisen tertiaalin aikana perustettiin myös uusi tuulivoimayhtiö, Männikkötuulet Oy, neljän muun energiayhtiön kanssa. Männikkötuulet Oy osti kaksi maatuulipuistoa, joiden kokonaisteho on 60 megawattia.  

Varautuminen ja vastuullisuus näkyivät strategiassa ja arjessa 

Vuoden aikana geopoliittinen epävarmuus, Yhdysvaltojen kauppapolitiikka ja sääntelymuutokset korostivat toimintaympäristön ennakoitavuuden merkitystä. Edelleen jatkuva Ukrainan sota on aiheuttanut myös varautumisen ja turvallisuuden osalta entistäkin tiukempia vaatimuksia energiayhtiöille ja myös Oulun Energia panosti fyysisen infrastruktuurin ja kyberturvallisuuden kehittämiseen.   

Konserni päivitti vuoden aikana ilmastotavoitteensa. Uutena strategisena tavoitteena on saavuttaa tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden (SBT) ohjeiston mukaisesti nettonollatavoite vuoteen 2040 mennessä.  Nettonollatavoite korvaa aiemman tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Tavoitehorisontin muutos selventää toimenpiteiden yhteyttä strategiaan, investointi- ja rahoitussuunnitelmaan sekä varmistaa vertailukelpoisuuden.  

”Pyrimme hillitsemään ilmastonmuutosta vähentämällä omia päästöjämme. Ilmastosiirtymäsuunnitelman päästövähennystavoitteiden mukaiset kokonaispäästömme pienenivät vuoden 2025 aikana 23 prosenttia ja vuoteen 2022 verrattuna ne ovat pienentyneet 55 prosenttia. Tulevaisuudessa panostamme omien päästöjen vähentämisen rinnalla myös uusien tuotteidemme hiilikädenjäljen kasvattamiseen”, kertoo Sutinen.