Onni-asiakkaamme äänestivät kolmesta esivalitusta kohteesta Lastenleirit – Toiveikkaan tulevaisuuden äärellä -hankkeen täpärästi voittoon. Vuonna 2026 toteutamme vastuullisuusteon yhteistyössä kansalaisjärjestö Vuolle Setlementti ry:n kanssa.

Vuoden 2026 vastuullisuuskohde: Lastenleirit – Toiveikkaan tulevaisuuden äärellä

Vuoden 2026 aikana Vuolle Setlementti ry toteuttaa alakouluikäisille kaksi erillistä lomaleiriä, joissa tiede, taide, liikunta ja luonto kulkevat rinnakkain.

Alakouluikäisille lapsille suunniteltujen leirien aikana tutkitaan, leikitään, soitetaan, liikutaan ja maalataan – jokaiselle löytyy oma tapansa innostua ja onnistua turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä. Leireillä yhteinen tekeminen, leikki ja luovuus vahvistavat lasten yhteyden tunnetta niin toisiin ihmisiin kuin ympäröivään maailmaankin. Leirit lisäävät lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia, vahvistavat osallisuutta ja luontosuhdetta sekä antavat mahdollisuuden kokea lapsuuden keskeisen tunteen: minä kuulun joukkoon.

Äänestys toteutettiin marraskuun 2025 aikana. Muita esivalittuja äänestyskohteita olivat koko perheelle suunnattu Onnea ja energiaa -tapahtumapäivä sekä luontoretket heille, joille luontoon pääseminen arjessa on haastavaa erilaisten rajoitteiden vuoksi. 

Vuoden 2025 vastuullisuuskohde: Monimuotoisen kosteikon rakentaminen

Vuonna 2025 äänestyksen voitti ylivoimaisesti monimuotoisen kosteikon rakentaminen, joka sai annetuista äänistä jopa 54 %. 

Kuikkasuon luontoa rikastettiin näin:

Kesän 2025 aikana rakensimme noin neljän hehtaarin kokoiselle entiselle turvetuotantolohkolle monimuotoisen kosteikon tukemaan alueen biodiversiteettiä sekä puhdistamaan alueen vesiä.

• Kivipato kosteikon vesipinnan säätelemiseksi. Vesipintaa korotettiin nykyisestä noin 10–30 cm alueen luontaisia penkereitä hyödyntämällä. Töiden vaikutuksesta kosteikolle tulee matalia ja syviä kohtia, joista hyötyvät etenkin linnut. Kosteikko myös tasaa tulvahuippuja ja vähentää kuormitusta alapuoliseen vesistöön.
• Kolme lehtipuupohjaista ötökkähotellia. Kolme hyönteishotellia rakennettiin monipuolisesta lehtipuumateriaalista. Ötökkähotelliin toivotaan asukkaiksi erilaisia lahottajalajeja sekä puun ja kuoren välissä viihtyviä ötököitä, jotka toimivat lintujen ravintona.
• Linnunpönttöjä ja tekopökkelöitä. Kosteikon reunan metsikköön vietiin linnunpönttöjä ja lisäksi hyödynnetään metsän reunan lehtipuita tekopökkelöinä. Ne tarjoavat linnuille pesäkoloja kosteikon reunamilta.
• Pölyttäjäystävällisiä villiniittykukkia. Monivuotiset niittykukat kylvettiin keväällä monipuolistamaan kasvirakennetta ja houkuttelemaan hyönteisiä. Ensimmäiset kukinnat nähdään toisena tai kolmantena vuotena kylvöstä eli vuonna 2026 tai 2027.

Kosteikot toimivat luonnon omina vesienpuhdistamoina suodattamalla vedestä kiintoainetta ja ravinteita. Tämä parantaa veden laatua ja ehkäisee vesistön rehevöitymistä. Kosteikot toimivat myös tulvavesien tasaajina ja ovat tärkeä elinympäristö monille kasvi- ja eläinlajeille. Kosteikkoja rakentamalla edistetään luonnon monimuotoisuutta. 

Vuoden 2024 vastuullisuuskohde: Urbaanin pölyttäjäkedon toteuttaminen kaupunkialueella

Vuodelle 2024 Onni-kaukolämpöasiakkaamme äänestivät urbaanin pölyttäjäkedon toteuttamisen kaupunkialueella, joka sai 43 % annetuista äänistä. 

Miten pölyttäjäketo toteutettiin?

Pysyvä pölyttäjäketo rakennettiin Tuiraan Merikosken voimalaitoksen kupeeseen. Toteutukseen kuului vanhan alueen maanpinnan poisto ja ketokasvien kylväminen. Ensimmäisen vuoden jälkeen niitty kukki komeasti päivänkakkaraa ja muita niittykasveja. Keto kehittyy vuosien saatossa ja voi vaatia myös ylläpitoa myöhemmin. 

Pölyttäjäkedot ovat tärkeitä, sillä pölyttäjät ovat keskeisiä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjiä, ja niiden väheneminen voi johtaa ekosysteemien epätasapainoon. Viime vuosina on raportoitu maailmanlaajuisesta pölyttäjäkadosta ihmistoiminnan vaikutuksena. Pölyttäjäryhmään kuuluvat esimerkiksi linnut, perhoset, kärpäset, kovakuoriaiset ja pienet nisäkkäät, käsittäen noin 200 000 lajia ympäri maailman.

Esimerkiksi yksipuolinen maankäyttö ja perinnebiotooppien väheneminen uhkaavat pölyttäjiä. Erityisesti Suomessa tilanne on haastava, sillä tarhamehiläisten pölytys ei yksinään riitä takaamaan hyönteispölytteisten kasvien viljelyä. Suomessa viljelijät joutuvat turvautumaan myös ulkomaisiin kimalaisiin pölytyksen varmistamiseksi.

Pölyttäjien haasteita ovat muun muassa tarhattujen mehiläisten terveysongelmat, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja viljelyn intensiivisyys.