Vuonna 2026 toteutamme vastuullisuusteon yhteistyössä kansalaisjärjestö Vuolle Setlementti ry:n kanssa. Voit antaa äänesi yhdelle kolmesta esivalitusta vastuullisuuskohteesta, joita ovat:

1. Onnea ja energiaa -tapahtumapäivä
2. Onni ­– Luontovuoden tarina
3. Lastenleirit ­– Toiveikkaan tulevaisuuden äärellä

Tutustu äänestettäviin kohteisiin tarkemmin alta. Äänestyslomake löytyy vastuullisuuskohteiden esittelyjen alta. Äänestysaika päättyy sunnuntaina 30.11.2025.

Onni-vastuullisuuskohteet

Onnea ja energiaa -tapahtumapäivä

Koko perheelle suunniteltu yhteisöllinen tapahtumapäivä huomioi kaikenikäiset osallistujat monipuolisella ohjelmatarjonnallaan. Ilmaistapahtumassa voi ladata energiaa tanssin, jumpan tai temppuradan kautta, tehdä taidetta kierrätysmateriaaleista, laulaa yhteislauluja tai vain nauttia monipuolisista esityksistä. 

Lue lisää tapahtumapäivästä

Onni – Luontovuoden tarina

Vuodenkiertoa myötäileviä luontoretkiä ja -elämyksiä heille, joille luontoon pääseminen on haastavaa erilaisten rajoitteiden vuoksi. Retket suunnitellaan yhdessä ikäihmisten ja nuorten kanssa. Vuoden lopuksi retkistä saadut kokemukset kootaan Luontovuoden tarina -näyttelyksi.

Lue lisää äänestyskohteesta

Lastenleirit – Toiveikkaan tulevaisuuden äärellä

Kahdella lasten lomaleirillä tiede, taide, liikunta ja luonto kulkevat rinnakkain. Alakouluikäisille lapsille suunniteltujen leirien aikana tutkitaan, leikitään, soitetaan, liikutaan ja maalataan – jokaiselle löytyy oma tapansa innostua ja onnistua turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä.

Lue lisää lastenleireistä

1. Onnea ja energiaa -tapahtumapäivä

Koko perheelle suunniteltu yhteisöllinen tapahtumapäivä huomioi kaikenikäiset osallistujat monipuolisella ohjelmatarjonnallaan. Kaikille ilmaisessa tapahtumapäivässä voi ladata energiaa tanssin, jumpan tai temppuradan kautta, tehdä taidetta kierrätysmateriaaleista, laulaa yhteislauluja tai vain nauttia taikuudesta sekä musiikki- ja tanssiesityksistä. Onnea ja energiaa -päivän ohjelmaan sisältyy myös tietoiskuja muun muassa kierrätyksestä ja pikamuodin vaikutuksista.

2. Onni ­– Luontovuoden tarina

Ylisukupolvisessa toimintaprojektissa toteutetaan vuodenkiertoa myötäileviä luontoretkiä ja -elämyksiä heille, joille luontoon pääseminen arjessa on haastavaa erilaisten rajoitteiden vuoksi. Retket suunnitellaan yhdessä haavoittuvassa asemassa olevien ikäihmisten ja nuorten kanssa. Toiminnallisista retkistä saatuja kokemuksia työstetään taidetyöpajoissa, joiden myötä luontovuoden tarina, muistot, kokemukset ja merkitykset kootaan näyttelyksi. Tavoitteena on vahvistaa osallistuneiden yhteisöllisyyttä, merkityksellisyyden tunnetta, ympäristötietoisuutta, luontosuhdetta sekä rauhoittaa hermostoa ja mieltä.

3. Lastenleirit – Toiveikkaan tulevaisuuden äärellä

Kahdella lasten lomaleirillä tiede, taide, liikunta ja luonto kulkevat rinnakkain. Alakouluikäisille lapsille suunniteltujen leirien aikana tutkitaan, leikitään, soitetaan, liikutaan ja maalataan – jokaiselle löytyy oma tapansa innostua ja onnistua turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä. Leireillä yhteinen tekeminen, leikki ja luovuus vahvistavat lasten yhteyden tunnetta niin toisiin ihmisiin kuin ympäröivään maailmaankin. Leirit lisäävät lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia, vahvistavat osallisuutta ja luontosuhdetta sekä antavat mahdollisuuden kokea lapsuuden keskeisen tunteen: minä kuulun joukkoon.

Vuoden 2025 vastuullisuuskohde: Monimuotoisen kosteikon rakentaminen

Vuonna 2025 äänestyksen voitti ylivoimaisesti monimuotoisen kosteikon rakentaminen, joka sai annetuista äänistä jopa 54 %. 

Kuikkasuon luontoa rikastettiin näin:

Kesän 2025 aikana rakensimme noin neljän hehtaarin kokoiselle entiselle turvetuotantolohkolle monimuotoisen kosteikon tukemaan alueen biodiversiteettiä sekä puhdistamaan alueen vesiä.

• Kivipato kosteikon vesipinnan säätelemiseksi. Vesipintaa korotettiin nykyisestä noin 10–30 cm alueen luontaisia penkereitä hyödyntämällä. Töiden vaikutuksesta kosteikolle tulee matalia ja syviä kohtia, joista hyötyvät etenkin linnut. Kosteikko myös tasaa tulvahuippuja ja vähentää kuormitusta alapuoliseen vesistöön.
• Kolme lehtipuupohjaista ötökkähotellia. Kolme hyönteishotellia rakennettiin monipuolisesta lehtipuumateriaalista. Ötökkähotelliin toivotaan asukkaiksi erilaisia lahottajalajeja sekä puun ja kuoren välissä viihtyviä ötököitä, jotka toimivat lintujen ravintona.
• Linnunpönttöjä ja tekopökkelöitä. Kosteikon reunan metsikköön vietiin linnunpönttöjä ja lisäksi hyödynnetään metsän reunan lehtipuita tekopökkelöinä. Ne tarjoavat linnuille pesäkoloja kosteikon reunamilta.
• Pölyttäjäystävällisiä villiniittykukkia. Monivuotiset niittykukat kylvettiin keväällä monipuolistamaan kasvirakennetta ja houkuttelemaan hyönteisiä. Ensimmäiset kukinnat nähdään toisena tai kolmantena vuotena kylvöstä eli vuonna 2026 tai 2027.

Kosteikot toimivat luonnon omina vesienpuhdistamoina suodattamalla vedestä kiintoainetta ja ravinteita. Tämä parantaa veden laatua ja ehkäisee vesistön rehevöitymistä. Kosteikot toimivat myös tulvavesien tasaajina ja ovat tärkeä elinympäristö monille kasvi- ja eläinlajeille. Kosteikkoja rakentamalla edistetään luonnon monimuotoisuutta. 

Vuoden 2024 vastuullisuuskohde: Urbaanin pölyttäjäkedon toteuttaminen kaupunkialueella

Vuodelle 2024 Onni-kaukolämpöasiakkaamme äänestivät urbaanin pölyttäjäkedon toteuttamisen kaupunkialueella, joka sai 43 % annetuista äänistä. 

Miten pölyttäjäketo toteutettiin?

Pysyvä pölyttäjäketo rakennettiin Tuiraan Merikosken voimalaitoksen kupeeseen. Toteutukseen kuului vanhan alueen maanpinnan poisto ja ketokasvien kylväminen. Ensimmäisen vuoden jälkeen niitty kukki komeasti päivänkakkaraa ja muita niittykasveja. Keto kehittyy vuosien saatossa ja voi vaatia myös ylläpitoa myöhemmin. 

Pölyttäjäkedot ovat tärkeitä, sillä pölyttäjät ovat keskeisiä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjiä, ja niiden väheneminen voi johtaa ekosysteemien epätasapainoon. Viime vuosina on raportoitu maailmanlaajuisesta pölyttäjäkadosta ihmistoiminnan vaikutuksena. Pölyttäjäryhmään kuuluvat esimerkiksi linnut, perhoset, kärpäset, kovakuoriaiset ja pienet nisäkkäät, käsittäen noin 200 000 lajia ympäri maailman.

Esimerkiksi yksipuolinen maankäyttö ja perinnebiotooppien väheneminen uhkaavat pölyttäjiä. Erityisesti Suomessa tilanne on haastava, sillä tarhamehiläisten pölytys ei yksinään riitä takaamaan hyönteispölytteisten kasvien viljelyä. Suomessa viljelijät joutuvat turvautumaan myös ulkomaisiin kimalaisiin pölytyksen varmistamiseksi.

Pölyttäjien haasteita ovat muun muassa tarhattujen mehiläisten terveysongelmat, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja viljelyn intensiivisyys.