Energiasanasto

A eli ampeeri
Ampeeri on sähkövirran yksikkö. Mitä suuremman virran laite ottaa sähköverkosta, sitä suurempi sen teho on.

Aurinkokeräin
Auringon säteilyenergian lämmöksi muuntava laite. Aurinkokeräimellä voidaan lämmittää esimerkiksi käyttövettä.

Aurinkopaneeli
Auringon säteilyenergian sähköksi muuntava laite.

Energialähteet
Sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt energialähteet jaetaan uusiutuviin energialähteisiin, fossiilisiin energialähteisiin sekä ydinvoimaan. Uusiutuvia energialähteitä ovat muun muassa puu, vesi ja tuuli. Fossiilisia energialähteitä ovat turve, kivihiili, maakaasu ja öljy. Ydinvoimassa polttoaineena käytetään uraania.

Energiamerkki
Energiamerkki on pakollinen kylmälaitteissa, pyykinpesukoneissa, kuivausrummuissa, astianpesukoneissa, sähköuuneissa, lampuissa ja ilmanvaihtolaitteissa. Energiamerkistä näkee, kuluttaako tuote keskitasoa vähemmän (A-C -luokat), keskimäärin (D-luokka) vai keskitasoa enemmän (E-G -luokat).

Energiatehokkuus
Energiatehokkuus on ominaisuus, jonka ansiosta kulutettu energiamäärä suhteessa energiamäärällä aikaansaatuun työhön, tuotteeseen tai palveluun on pieni.

Energiatehokkuusluku, ET-luku
ET-luku määrää rakennuksen energiatodistuksen energialuokan. Pientalon ET-luku saadaan jakamalla rakennuksen laskennallinen energiantarve (lämmitys, käyttövesi, sähkölaitteet, jäähdytys) rakennuksen bruttoalalla.

Energiavero
Energiavero on energia-aineiden, energian tuotannon ja kulutuksen ympäristövero. Energiaveroiksi Suomessa lasketaan liikennepolttoaineiden, kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen, polttoturpeen, maakaasun sekä sähkön perus- ja lisäverot sekä näiden huoltovarmuusmaksut.

Etäluenta
Etäluenta tarkoittaa energiankulutuksen mittaamista ja tietojen siirtämistä asiakkaalta energiayhtiölle automaattisesti tietoliikenneverkkoa pitkin. Etäluentaan siirtyminen edellyttää vanhojen sähkö- ja kaukolämpömittareiden korvaamista älykkäillä, tiedonsiirtoyksiköllä varustetuilla mittareilla ja tietoliikenneyhteyksien luomista.

EU:n päästökauppa
EU:n laajuinen järjestelmä, jossa jäsenmaissa toimivat laitokset voivat käydä kauppaa hiilidioksidin päästöoikeuksilla. Järjestelmä perustuu EU-direktiiviin ja on hallinnollisesti riippumaton Kioton pöytäkirjasta, mutta sen lähtökohtana on kustannustehokkuuden lisääminen EU:n Kioto-velvoitteiden täyttämisessä. Järjestelmä ei aseta ehdotonta rajaa päästöille, vaan laitosten pitää vuosittain palauttaa päästöjään vastaava määrä päästöoikeuksia, jotka eivät siten ole enää laitosten käytettävissä. Kansallisessa jakosuunnitelmassa laitoksille jaetaan tietty määrä ilmaisia päästöoikeuksia. Puuttuvat päästöoikeudet voi ostaa markkinoilta ja ylimääräiset vastaavasti myydä.

Kaukolämpöveden jäähdytys
Kaukolämpöveden jäähdytys tarkoittaa kiinteistöön tulevan ja sieltä palaavan kaukolämpöveden lämpötilojen eroa. Mitä suurempi kaukolämpöveden jääh­dytys on, sitä paremmin kaukolämpölaitteet toimivat. Jos jäähdytys on lämmityskaudella alle 25˚C tai se poikkeaa huomattavasti aikaisemmista arvoista, on syyt selvi­tettävä. Toteutuneen kaukolämpöve­den jäähdytyksen saat selville lämpölaskultasi tai Energiatililtä.

kWh eli kilowattitunti on energian mittayksikkö, joka vastaa kilowatin tehoa tunnin ajan. Kilowattituntia käytetään yleisestiä sähköenergian määrää mitattaessa. Isommassa mittakaavassa käytetäänmegawattituntia (MWh = 1 000 kWh), gigawattituntia (GWh = 1 000 MWh) tai terawattituntia (TWh = 1 000 GWh).

Kulutushuippu
Energiankulutuksen suurin hetkellisarvo. Kulutushuippu määritetään tavallisesti lyhyen mittausjakson, esim. tunnin keskiarvona.

Kysyntäjousto
Ajoittainen sähkönkulutuksen siirto toiseen ajankohtaan pois kulutushuipuista.

Lauhdevoima
Sähkön tuotanto voimalassa, jossa turbiinin jälkeen jäljelle jäänyttä lämpöenergiaa ei hyödynnetä kaukolämpönä, vaan se jäähdytetään eli lauhdutetaan jäähdytysveden avulla.

Loisteho
Loisteho on sähkötekniikassa käytettävä laskennallinen suure, joka ei ole varsinaista hyötyenergiaa. Se ei tee työtä: siitä ei synny valoa, sillä ei hella lämpene eikä sen tuottaminen kuluta voimalaitoksella polttoainetta. Jos sähkölaitteeseen liittyy magneettikenttiä (esim. moottoreissa ja muuntajissa) tai laitteessa on sähköpurkaus (esim. loistelamput), ne kuluttavat myös loistehoa. Loistehon siirto aiheuttaa sähköverkossa virtahäviötä, jota kompensoidaan voimalaitoksissa tai paikallisilla kondensaattoreilla. Kondensaattorien asennus mahdollisimman lähelle kulutuspistettä pienentää verkon kuormitusta ja häviöenergiaa.

Mittaustapa
Mittaustapa kuvaa sitä miten sähkönsiirtoyhtiö mittaa käyttöpaikkasi sähkönkulutusta. Mittaus tapahtuu yksi- tai kaksiaikaisesti. Etäluettavien sähkömittarien avulle mittaustieto rekisteröityy tunneittain. Yleissähkötuotteissa mittaustapa on yleensä yksiaikamittaus, jolloin sähkön hinta on sama kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina. Aikasähkössä sähkö mitataan kaksiaikaisesti ja hinta on eri päivällä ja yöllä. Kausisähköllä tarkoitetaan myös kaksiaikaista mittausta, missä sähkön hinta on eri talviarkipäivänä ja muuna aikana.

Nord Pool Spot
Nord Pool Spot on osakeyhtiömuotoinen, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kantaverkkoyhtiöiden yhdessä omistama sähköpörssi. Nord Pool Spotissa on kolme keskeistä kauppapaikkaa: seuraavan päivän sähkön hinnan tunnin tarkkuudella määräävä Elspot-markkina, Elbas-markkina, joka on vuorokauden sisäinen jälkimarkkina Elspot-kaupalle sekä sähkön finanssituotteita vaihtava johdannaismarkkina.

Oikosulku
Oikosulku on yleinen sähkökatkoksia aiheuttava häiriötyyppi. Oikosulku syntyy, kun sähköjohdot joutuvat kosketuksiin toistensa kanssa, kuten esimerkiksi silloin, kun johdoilla kulkevat linnut tai muut pieneläimet koskettavat kahta johtoa samanaikaisesti.

Päästöoikeus
Liittyy EU:n päästökauppajärjestelmään, jossa päästöoikeudella tarkoitetaan oikeutta päästää ympäristöön yksi tonni hiilidioksidia tai muuta vastaavaa kasvihuonekaasua tiettynä ajankohtana.

Spot-hinta
Seuraavan päivän sähkön tukkuhinta ratkeaa pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin Elspot-markkinoilla. Elspot-markkinoilla sähköntuottajat tarjoavat tietyn määrän sähköä myytäväksi ja ilmoittavat, millä hinnalla ovat valmiit sen myymään. Ostajat puolestaan antavat tarjouksen, paljonko haluavat ostaa sähköä ja mihin hintaan. Tarjoukset on annettava joka päivä kello 12 mennessä. Osto- ja myyntitarjousten perusteella lasketaan kysyntä- ja tarjouskäyrät, joiden leikkauspisteessä määräytyy sähkön spot-hinta.

Sähkön finanssimarkkinat
Nord Poolissa toimii erilliset sähkön finanssimarkkinat, jossa käydään kauppaa futuureilla, forwardeilla ja optioilla. Sähköjohdannaisten avulla solmitaan sopimuksia tulevista sähkön hinnoista, esimerkiksi tietylle kvartaalille tai seuraavalle vuodelle. Johdannaisten avulla ostaja ja myyjä välttyvät markkinahintojen päivittäisiltä heilahteluilta sitomalla hintatason.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto
Sähkön ja lämmön yhdistetty tuotantomuoto, jossa molemmat tuotetaan yhtä aikaa samassa prosessissa. Yhteistuotannolla päästään erillistuotantoa korkeampiin hyötysuhteisiin, eli tuotannossa tarvittavat polttoaineet saadaan käytettyä tehokkaammin hyödyksi.

Sähkön markkinahinta
Sähkön markkinahinta vaihtelee tunnista ja päivästä toiseen. Pörssihinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Pool Spotissa.

Sähkön siirtoverkko
Suurjänniteverkko on sähkönsiirron runkoverkko, joka huolehtii sähkönsiirrosta pitkillä etäisyyksillä. Keskijänniteverkko siirtää sähkön suurjänniteverkosta pienjänniteverkkoon johtaville muutantajille. Pienjänniteverkko vastaa lopullisesta sähkönjakelusta pienkuluttajille.

Sähköpörssi, sähkön pörssikauppa
Sähköpörssi on paikka, jossa sen jäsenet voivat ostaa ja myydä sähköä, esim. pohjoismainen sähköpörssi Nord Pool. Nord Poolin markkina-alueeseen kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia ja Liettua. Pörssikauppaa käyvät sähkön tuottajat, vähittäismyyjät sekä suuret sähkön käyttäjät.

Sähköverkko
Sähköverkon tehtävä on siirtää Suomessa tuotettu ja ulkomailta ostettu sähkö verkkoyhtiöille ja teollisuudelle kanta- ja alueverkkojen avulla. Energia jaellaan sähköasemilta kuluttajille jakeluverkkoa pitkin. Kantaverkon ja kaikki merkittävät ulkomaanyhteydet omistaa Fingrid Oyj. Alue- ja jakeluverkon omistavat paikalliset sähköverkkoyhtiöt.

Syöttötariffi
Järjestelmä, jolla sähköntuottajalle taataan lisä- tai takuuhinta useimmiten uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä. Syöttötariffijärjestelmällä valtio voi vaikuttaa sähkön tuotantorakenteeseen, ja sillä pyritään useimmiten lisäämään uusiutuvien tai kotimaisten energialähteiden käyttöä.

Tariffi eli sähkön siirtotuote
Yleisimmät sähkön siirtotuotteet eli tariffit ovat yleissähkö, aikasähkö ja kausisähkö. Yleissähkössä hinta on sama kaikkina aikoina. Aikasähkössä hinta on eri päivällä ja yöllä. Kausisähkössä talviarkipäivän hinta on eri kuin muuna aikana. Tariffiin vaikuttaa sähkön mittaustapa - yksiaika- tai kaksiaikamittaus. Käytännössä aika- ja kausisähkö vaativat sellaisen sähkömittarin, joka mittaa sähkön käyttöä eri aikoina tai kausina.

Tyyppikuormituskäyrä, tyyppikäyrä, profiili
Tyyppikuormituskäyrällä tarkoitetaan valtakunnallista laskentamallia, jonka avulla verkonhaltijan laatimasta edellisen vuoden sähkönkäyttöön perustuvasta vuosikäyttöarviosta lasketaan pienkäyttäjän tuntienergia taseselvitykseen.

Tyyppikäyrämenettely
Sähkön vähittäiskaupassa pienasiakkaiden (pääsulake pienempi tai yhtä suuri kuin 63A) tuntimittauksen korvaava menettely, jossa tuntienergiat muodostetaan tyyppikuormituskäyrän, kalenterin, tase-energiaennusteen ja ulkolämpötilan avulla.

VKA eli vuosikäyttöarvio
Asiakkaan edellisen vuoden sähkön käyttöön tai muuhun tarkempaan tietoon perustuva arvio asiakkaan tulevasta sähkön käytöstä. Muu tarkempi tieto voi olla esimerkiksi asiakkaan ilmoitus muuttuneista sähkön käyttötavoista tai uusista laitteista.

V eli voltti on jännitteen yksikkö. Suomessa kotitalouksissa pistorasioiden, sähkökeskusten ja yleensä myös valaistuksen jännite on 230 V. Pistorasioihin saa kytkeä vain sellaisia laitteita, joiden arvokilvessä on sama jännite. Kaikissa maissa ei ole sama jännite kuin Suomessa.

Verkkoyhtiö
Sähkön siirrosta eli verkkopalvelusta vastaa se verkkoyhtiö, jonka alueella asiakas asuu. Sähköverkon palvelut ovat paikallisen jakeluverkonhaltijan lakisääteinen alueellinen yksinoikeus. Päällekkäisiä tai ristikkäisiä jakeluverkkoja ei kannata rakentaa.

Vihreä sähkö
Sähkö, joka on tuotettu uusiutuvista energialähteistä.

W eli Watti on SI-järjestelmän tehon mittayksikkö. Watti kertoo, kuinka paljon laite tarvitsee sähköä toimiakseen. Mitä suurempi laitteen teho on, sitä enemmän se kuluttaa sähköä. Watin kerrannaisia ovat kilowatti (kW = 1 000 wattia), megawatti (MW = 1 000 kW), gigawatti (GW = 1 000 megawattia).

Älykäs sähköverkko
Älykäs sähköverkko mahdollistaa hajautetun sähköntuotannon liittämisen verkkoon, verkon hallinnan, kuorman ohjauksen sekä sähköverkon automaattisen hallinnan.