Lämmönjakohuoneen kunnossapito säästää rahaa ja energiaa!
Kaukolämmön lämmönjakohuoneen kunnossapito säästää asukkaan kukkaroa ja pitää kaukolämmön kulutuksen tasaisena. Kun laitteisto toimii kuten pitää, ei energiaa siirry harakoille. Kaukolämpö itsessään on huoleton, sillä se ei vaadi kiinteistön asukkaalta varsinaisia toimenpiteitä. On kuitenkin muutamia seikkoja, mitä asukkaan tulisi lämmönjakokeskuksestaan tietää.
”Lämmönjakolaitteistosta on hyvä tietää pääpiirteissään mitä laitteita siihen kuuluu ja mikä on eri laitteiden tarkoitus. Vähintään tulee tietää missä kiinteistön pääsulkuventtiilit, eli kaukolämmön sulkuventtiilit ja päävesisulku sijaitsevat”, kertoo Oulun Energian lämpöpalveluiden LVI-insinööri Sami Karjalainen.
Oulun Energian lämpöpalveluiden LVI-insinööri Sami Karjalainen suosittelee, että Lämmönjakohuoneeseen tehdään aika ajoin tarkastuskäynti.
Karjalainen kuulee sanottavan, että olisi parempi jos lämmönjakolaitteistoon tai sen säätöihin ei koskettaisi ollenkaan. Itse hän kuitenkin kannustaa asiakkaita tutustumaan laitteistoon ja sen toimintaan.
”Varsinkin uudemmat lämmönjakolaitteiston säätimet ovat toiminnoiltaan selkeitä. Osa säätimistä myös ilmoittaa, jos käyttäjä on tekemässä mahdollisesti virheellisiä valintoja”, Karjalainen rauhoittelee.
Viileä sisäilma tai käyttöveden poikkeava lämpötila kielii viasta kaukolämmön kulutuksessa
Kaukolämpölaitteiston keskimääräinen käyttöikä on noin 20–25 vuotta. Vuosikymmeniä palvellutta laitteistoa ei kannata loputtomiin korjata, vaan viisaampaa on vaihtaa uuteen, teknisesti ja energiatehokkaasti toimivampaan laitteistoon. Laitteiston vikoihin havahdutaan silloin, kun muutoksia kaukolämmön kulutuksessa tai toiminnassa ilmenee: Asunto tuntuu viileältä tai kun käyttöveden lämpötila on epänormaali. Kylmän asunnon yleisimpänä syynä on lämmitysverkoston liian alhainen paine.
”Paine kannattaa aina tarkistaa varsinkin ennen lämmityskautta sekä säännöllisesti myös lämmityskaudella”, Sami Karjalainen vinkkaa.
Laitteiston viasta kielii esimerkiksi kaukolämmön huono jäähtymä. Jäähtymällä tarkoitetaan kaukolämmön meno- ja paluuveden välistä lämpötilaeroa. Kun laitteisto toimii oikein, menovesi saapuu kaukolämmön voimalaitoksesta kiinteistöön, kiertää lämmitysjärjestelmän ja palaa jäähtyneenä paluuputkea pitkin takaisin uudelleen lämmitettäväksi. Mitä suurempi jäähtymä, sitä paremmin toimiva lämmityslaitteisto on.
”Kun jäähtymä on huono, virtaa vesi järjestelmän läpi ja palaa takaisin luovuttamatta energiaa”, Karjalainen kertoo.
Lämpöturva on kaukolämmön takuu pientaloille ja taloyhtiöille
Jos kaukolämmön kulutuksen omatoiminen seuranta tuntuu haasteelliselta, apua on saatavilla Oulun Energian Lämpöturvasta. Lämpöturva-palvelu seuraa lämmönjakolaitteiston toimintaa asiakkaan puolesta. Lämpöturvaan kuuluu myös arkipäivänä 7–15 välillä tapahtuva maksuton huolto- ja korjaustyö.
”Lämpöturva on tarkoitettu kaikille kaukolämpötalouksille, pientaloista taloyhtiöihin. Lämpöturvan piirissä on suuri määrä asiakkaita kummastakin ryhmästä”, Sami Karjalainen sanoo.
Lämpöturva on erinomainen vaihtoehto, kun lämmitysjärjestelmän hoito ei ole itselle tuttua tai sen toimintaan tutustuminen tuntuu haastavalta.
”Lämpöturva seuraa analytiikan avulla kohteen kulutusta. Analytiikasta saatavaan tietoon perustuen lämpöturva osaltaan paljastaa laiteviat”, toteaa Sami Karjalainen
Oulun Energian Sami Karjalaisen ohjeet kaukolämpötalon lämmönjakohuoneen huoltoon
- Lämmönjakohuoneeseen kannattaa tehdä aika ajoin tarkastuskäynti, jolloin on syytä tarkistaa, ettei laitteistossa ole vuotoja eikä siitä kuulu epänormaalia ääntä.
- Huolehdi, että lämmönjakohuone on siisti. Ei turhaa romua, roskaa tai sankkaa pölykerrosta laitteiston päällä.
- Tarkista, että lämmönjakohuoneen lämpötila pysyy kohtuullisena. Lämpötilan tulee pysyä alle 35 °C.
- Tarkista lämmityskauden alussa sekä lämmityskauden aikana riittävä lämmitysverkoston paine painemittarista.
