Värisävyt vaikuttavat valaistukseen siinä missä määräkin

15.04.2020 - 09:47

Teksti Ville Koivuniemi | Kuvat Seppo Kolehmainen

Ledien yleistyminen ja asioiden internet ovat mahdollistaneet valaistuksen muuttumisen entistä älykkäämmäksi – ja ala kehittyy tällä hetkellä vauhdilla.

Olipa kyseessä koti, toimisto, koulu tai vaikka työmaa, hyvä valaistus on asia, jota ei usein osata kaivata, jos on totuttu pärjäämään huonosti valaistuissa oloissa. Oulun Energialla valaistusasiantuntijana toimiva Kaisa Poikela ja Oulun yliopistossa työskentelevä, valaistussuunnitteluun erikoistunut arkkitehti ja tekniikan tohtori Henrika Pihlajaniemi työskentelevät molemmat paremman valaistuksen saavuttamiseksi. Kun yrityksiä ja yhteisöjä houkutellaan ottamaan älykkään valaistuksen ratkaisuja käyttöön, parhaiten vastaanotetut argumentit liittyvät energiankulutuksen säästöihin.

”Energiankulutuksen pienentäminen on näin ilmastokriisin aikana tietenkin yksi tärkeimpiä syitä siirtyä älykkääseen valaistukseen”, Pihlajaniemi sanoo. Esimerkiksi sekä kevyenliikenteenväylillä että maanteillä valot usein palavat, vaikka kävelijöitä, pyöräilijöitä tai autoilijoita ei näy mailla eikä halmeilla. Yksinkertaisimmillaan älykäs valaistus tarkoittaa, että tällaisiin paikkoihin sijoitetaan tunnistimia, joiden avulla tiet voivat olla hyvin niukalle valaistusvoimakkuustasolle säädettynä silloin, kun niillä ei liiku kukaan.

Pimeä talvi kaipaa älykästä valaistusta

Suomessa valaistukseen panostaminen tuo isompia hyötyjä kuin keskimäärin muualla maailmassa. Se johtuu pitkästä pimeästä talviajasta, joka hankaloittaa ihmisen luontaista uni-valverytmiä ja asettaa valaistukselle erityisvaatimuksia esimerkiksi turvallisen liikenteen takaamisessa.

Valomuijaksikin usein tituleerattu Kaisa Poikela törmää työssään usein tilanteisiin, joissa valaistuksen merkitys tiedostetaan, mutta valaistuksia suunniteltaessa keskitytään vääriin asioihin. ”Monesti esimerkiksi käytetään rahaa ja ostetaan paljon valaisimia, vaikka on turhaa valaista sellaisia tiloja, joissa kukaan ei ole iltaisin”, Poikela sanoo. Esimerkiksi työmaalla tällainen tilanne saattaa olla yleinen. Valoja on enemmän kuin tarpeeksi, mutta osa lampuista valaisee turhia paikkoja siinä missä tärkeimmissä paikoissa valaistusta ei välttämättä ole riittävästi.

Valon värisävyt vaikuttavat ihmiseen

Valon määrän lisäksi valosuunnittelussa kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös valon värisävyyn. Pihlajaniemi on tutkinut valon määrän ja värisävyn vaikutusta ihmiseen useamman vuoden ajan sekä teoriassa että käytännössä. Esimerkiksi Kööpenhaminan lähellä sijaitsevassa Albertslundissa hän osallistui vierailevana tutkijana Aalborg University Copenhagen -yliopiston tutkimukseen, jossa peruskoulun opettajat pystyivät säätämään valaistusta neljään eri tilanteeseen. Opettaja pystyi valitsemaan viileää ja voimakasta valoa oppilaiden virkistämiseen ja lämpimämpää ja miedompaa, ”hyggemäistä” valoa tilanteisiin, joihin haluttiin luoda rauhallinen ja rento tunnelma, esimerkiksi tarinan kuuntelemiseen keskittymistä varten.

Opettaja pystyi valitsemaan halutessaan myös yleisvalaistuksen kirkkaan ja lämpimän valon välimaastosta tai erityisesti smartboardin eli interarkiivisen esitystaulun käyttöä varten suunnitellun valaistuksen.” Havaitsimme, että opettajat alkoivat käyttää valoja eri tavoilla. Toiset esimerkiksi laittoivat aamulla virkistävää kylmää valoa, toiset ikään kuin pehmeän laskeutumisen vuoksi lämpimämpää. Yleisesti ajatellaan, että viileä ja voimakas valo aktivoi, mutta tutkitusti miedot ja lämpimät valot rentouttavat ja lisäävät luovuutta”, Pihlajaniemi sanoo.

Äly lisääntyy valaistuksessa pikkuhiljaa

Sekä Pihlajaniemi että Poikela uskovat, että älykkäitä valaistusratkaisuja tulee käyttöön lähitulevaisuudessa koko ajan lisää. Pihlajaniemen mukaan tällä hetkellä kunnianhimoisimmat hankkeet liittyvät usein kohteisiin, joissa on mukana useita toimijoita – tyypillisesti esimerkiksi kaupunkeja ja ICT-alan toimijoita. Tulevaisuudessa valaisimet eivät ole pelkkiä valaisimia, vaan niiden avulla voidaan kerätä dataa esimerkiksi tiloja ja reittejä käyttävien ihmisten liikkeistä ja läsnäolosta. Älykkäiden valaisimien älykkyys kehittyy sitä mukaa, kun asioiden internet (internet of things) ottaa kehitysaskeliaan.

Kuluttajille on jo tällä hetkellä saatavilla valaisimia, joiden avulla voidaan säädellä valon värejä. Pihlajaniemi odottaa seuraavaksi valaisimia, joissa valon värin ja määrän lisäksi voidaan hallita valaisutapaa. Käytännössä se voisi tarkoittaa vaikkapa kotioloissa valaisimia, jotka normaalisti valaisevat huonetilaa laajemmin, mutta tarpeen tullen valon voisi kohdistaa rajattuun paikkaan, esimerkiksi seinälle tai kohdevaloksi jotakin paikkaa korostamaan. ”Se vähentäisi valaisimien määrän tarvetta, mikä taas säästää resursseja.”

Älykkään teknologian nopea tuleminen valaistusalalle lisää ammattitaitoisen suunnittelukunnan tarvetta. Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikössä käynnistyi vuoden alussa monialainen valaistussuunnittelun täydennyskoulutus yhteistyössä Kuopion Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutus toteutetaan osana Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskusten rahoittamaa ESR-hanketta OSAaValo – Valaistusosaaminen pohjoisen vetovoimana, jota Pihlajaniemi johtaa.

Lue Sulakkeita

Tutustu valaistuksen asiantuntijapalveluihimme


Kaikki uutiset