Uutta kiertotaloutta syntyy Laanilan ekovoimalaitoksen kuonasta

18.01.2021 - 15:26

Ekovoimalaitoksen polttoprosessissa syntyvästä kuonasta voidaan erotella metallit kierrätettäviksi ja mineraalijakeet hyödynnettäviksi maarakentamisessa.

Oulun Energian Laanilan ekovoimalaitoksen polttoprosessissa syntyy kuonaa, jota on poltettavasta jätemäärästä jopa 15-16 %, ja siinä on seassa myös metallia ja muita palamattomia materiaaleja. Osaa metalleista on todella vaikeaa tai jopa mahdotonta kierrättää. Vasta polttoprosessin sivutuotteena syntyvästä kuonasta metallit saadaan paremmin talteen.

GRK Infra on rakentanut Laanilan ekovoimalaitoksen yhteyteen liikuteltavan kuonankäsittelylaitoksen, jossa seulotaan kuonasta metallit uusiokäyttöön. Myös mineraalijakeet saadaan tehokkaan kuonankäsittelyn kautta hyötykäyttöön ja jopa niiden kierrättäminen on mahdollista.

GRK Infra Oy:n ja Kamrock Oy:n yhdessä suunnittelema ja rakennuttama mittavan kokoinen laitteisto on viimeistä tekniikkaa ja pystyy erottelemaan metallit tarkasti talteen.

”Jokainen metallikilo, joka kierrätetään, on uuden louhimisesta pois ja jokainen kuonamurskekilo on kallion louhimisesta ja murskaamisesta pois”, toteaa infrarakentamiseen erikoistuneen GRK Infran kiertotaloudesta vastaava aluepäällikkö Janne Huovinen.

Kuonamurske kelpaa maarakentamiseen

Kuonamurske tarjoaa julkisille rakennuttajille tehokkaan tavan vähentää infrarakentamisen hiilipäästöjä.

”Seulottuun mineraalijakeeseen ei jää palamatonta jätettä eikä hiiltä, siksi tätä laadukasta kuonamursketta voi käyttää esimerkiksi kuntien ja yksityisten toimijoiden erilaisissa maanrakennuskohteissa”, kertoo Janne Huovinen.

Aiemmin kuonaa on voinut hyödyntää vain erikseen luvitetuissa kohteissa, muun muassa kaatopaikkarakentamisessa. ”Hyvän metallien erottelun ansiosta mineraaliset jakeet ovat laadukkaampia kuin aiemmin, ja niitä voidaan pääsääntöisesti käyttää niin sanotun mara-asetuksen mukaisesti ja hyödyntää muun muassa kevyen liikenteen väylien, erilaisten piha- ja parkkialueiden, teollisuuskiinteistöjen infran rakentamisessa korvaamaan neitseellisiä maa- ja kiviaineksia”, Janne Huovinen kertoo.


Suurimman erän metalleista muodostaa magneeteilla eroteltava rautametalli sekä muilla tekniikoilla eroteltavat ei-magneettiset-metallit, muun muassa alumiini ja kupari. Metallit jatkokäsitellään kotimaassa ja ulkomailla, sen jälkeen ne menevät uusiokäyttöön metallisulatoille raaka-aineiksi.
”Toiminta on taloudellista ja lisäksi yhteistyö GRK Infran kanssa synnyttää Oulun alueelle uutta kiertotaloutta sekä kiertotalousliiketoimintaa maanrakennukseen”, kertoo Oulun Energian kiertotalouspäällikkö Heikki Harju-Autti.


Kaikki uutiset