Oulun Energian toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan jo syntyvaiheessa. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, esimerkiksi metalli-, lasi-, bio- ja puujätteet joko uudelleen käytetään omassa toiminnassa tai toimitetaan hyötykäyttöön. Vaaralliset jätteet kerätään erikseen, merkitään asianmukaisesti ja luovutetaan luvan omaavalle vaarallisen jätteen käsittelijälle. Polttokelpoiset jätteet hyödynnetään ekovoimalaitoksessa polttoaineena.
Puuta ja turvetta polttavan Toppilan voimalaitoksen sekä polttokelpoista jätettä hyödyntävän Laanilan ekovoimalaitoksen toiminnan seurauksena syntyy tuhkaa, josta pyrimme saamaan mahdollisimman suuren osan hyötykäyttöön.
Voimalaitosten tuhkat 2018
Toppilan voimalaitos | Tonnia | Hyötykäyttö-% | |
Lentotuhka | 22 509 | 71,5 % | |
Petihiekka | 4 739 | 100 % | |
Yhteensä | 27 248 |
76,4 % |
|
Laanilan ekovoimalaitos | Tonnia | Hyötykäyttö-% | Poltetun jätteen määrästä |
Kattilatuhka* | 3 426 | 0 % | 2,4 % |
Savukaasunpuhdistustuote* | 3 176 | 0 % | 2,2 % |
Kuona | 22 477 | 91 % | 15,5 % |
Yhteensä | 29 079 | 20,0 % |
*Kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote ovat vaarallista jätettä, jotka loppusijoitetaan vaarallisen jätteen kaatopaikalle.
Tuhkasta metsälannoitetta ja maanrakennusainetta
Toppilan voimalaitoksen merkittävimmät jätejakeet ovat pohjatuhka ja petihiekka sekä lentotuhka. Olemme aktiivisesti viime vuosina pyrkineet löytämään Toppilan voimalaitoksen pohja- ja lentotuhkalle uusia hyötykäyttökohteita, kuten tuhkan hyödyntämistä metsälannoitteena. Voimalaitoksella aloitettiinkin tuhkan rakeistaminen lannoitteeksi vuonna 2013.
Tuhkaa voidaan hyödyntää myös maarakentamisessa, millä vähennetään luonnon kiviaineksen käyttöä. Tuhkaa on hyödynnetty muun muassa tienrakentamisessa, kaatopaikan pintarakenteissa, varastokentän pohjarakenteissa ja lämpökeskuksen piharakenteissa.