Eerin Rosenström, Kuhalankoski

Museovesivoimaa Kanta-Hämeestä

Yrittäjä Eerin Rosenström tuottaa vesivoimaa idyllisellä ja historiaa huokuvalla Kuhalankosken vesivoimalaitoksella vanhan kehräämön alueella keskellä Forssan kaupunkia. Erinomaisesti säilynyt rakennus on yksi vanhimmista säilyneistä voimalaitosrakennuksista Suomessa, sillä rakennuksen vanhin osa on otettu käyttöön jo vuonna 1877.

Kuhalankoskella on tuotettu sähköä valtakunnan verkkoon vuodesta 2010 lähtien 35 vuoden mittaiseksi venähtäneen tauon jälkeen. Voimalan kahdesta turbiinista toisella tuotetaan sähköä jatkuvasti ja toista hyödynnetään tulvakoneena. Parhaina vuosina tulvakonekin on käytössä lähes puolet vuodesta. Yhteisteholtaan generaattorit saavuttavat maksimissaan noin 200 kW:n tehon ja Farmivirtaa tuotetaan noin 800 000 kWh vuodessa.

Työtä ilman kellokorttia

Eros Powerin yrittäjä ja bioenergia-alan keksijä Eerin Rosenström on kiinnostunut laaja-alaisesti uusiutuvista energiantuotannon vaihtoehdoista, kuten vesivoimasta ja puunkaasutustekniikasta. Viitisen vuotta sitten Eerin kiinnitti huomionsa Kuhalankosken voimalaitokseen.

Forssan kaupungilla oli tuolloin suunnitelma uuden vesivoimakoneiston hankkimisesta ja voimalaitoksen käynnistämisestä. Eerinin ja kaupungin välisissä keskusteluissa päädyttiin kuitenkin taloudellisempaan ja historiallisesti parempaan ratkaisuun siten, että yrittäjä vuokraa laitoksen, kunnostaa vanhat laitteistot ja ryhtyy tuottamaan niillä sähköä.

Puolen vuoden intensiivisen uurastamisen jälkeen Rosenström sai kunnostettua laitosta niin, että sähköntuotantoa pystyttiin osittain käynnistämään marraskuussa 2009. Vuonna 2010 yrittäjä ja Forssan kaupunki sopivat pitkästä, 30 vuoden, vuokrasopimuksesta. Sen jälkeen Rosenström on pitkäjänteisesti kunnostanut heikkoon kuntoon päässeitä voimalaitoksen turbiineja, vesirakenteita ja korjausta kaivanneita generaattoreita.

Työn vaativuutta on lisännyt se, että osa kunnostustyöstä on tehty turbiinikuiluissa haastavissa työolosuhteissa. Peruskorjaus on kuitenkin kannattanut, sillä korjausten ansiosta sähköntuotannon teho parantui jopa 50 prosenttia.

Kunnostus- ja korjaustyöt eivät suinkaan ole vielä valmiit, vaikka laitos on tuottanut sähköä hyvin ja varmatoimisesti jo usean vuoden ajan. Yrittäjällä on lukuisia korjaus- ja kehittämisideoita, joilla hän pyrkii parantamaan laitoksen tehoa ja hyötysuhdetta entisestään. Eerin kunnostaa parhaillaan myös Vantaankosken myllyä, josta on tulossa myös Farmivirran tuotantokohde.

Sähköntuotantoa 1900-luvun alusta

Axel Wahren perusti Loimijoen ääreen kehräämön vuonna 1847. Paikaksi valikoitui Kuhalankoski, jonka vesivoimaan Wahren oli saanut oikeudet myllysopimuksella muutamaa vuotta aiemmin. Lisäksi 1870-luvulla alueella aloitti toimintansa valimo. Kosken ääreen kehittyi tehdasyhdyskunta, josta muodostui 1900-luvulla Forssan kaupunki.

Aluksi energiaa tuotettiin myllykoneistoilla, joka korvattiin “out flow” tyylisellä turbiiniparilla vuonna 1877. Laitoksen tuottama energia siirrettiin kosken yli kehräämöön mekaanisesti hihnavälityksen avulla. Sähkötekniikan kehityttyä turbiinikoneistoon liitettiin tasavirtageneraattori, jonka avulla tehdastiloihin saatiin sähkövalaistus.

1900-luvun alussa vesivoimakoneisto uusittiin ja sähköntuotanto Kuhalankoskella aloitettiin. Saksasta tuolloin tilatut kaksi francis-turbiinia ovat säilyneet nykypäivään ja ovat edelleen käytössä. Kehräämötoiminta päättyi Kuhalankoskella vuonna 1981.

Nykyään saneeratuissa kehräämöalueen rakennuksissa toimii muun muassa kulttuurin, koulutuksen ja vapaa-ajan Wahren-keskus, Hämeen ammattikorkeakoulun yksikkö ja lukuisia yrityksiä.

Tee sähkösopimus   Laske sähkötarjous   Tutustu hinnastoon