Turve

Toppilan voimalaitoksen energiaturpeen tuottamisesta ja toimittamisesta vastaa Oulun Energian tytäryhtiö Turveruukki Oy. Yhtiöllä on yli 40 sopimusurakoitsijaa turvetuotannon kokonaisurakoinnissa, tuotantoalueiden kunnostustöissä sekä lastaus- ja kuljetustehtävissä.

Energiaturpeen päätuotantoalueet painottuvat Siikalatvan, Siikajoen ja Pudasjärven alueille. Tuotannossa on yhteensä 6 000 hehtaaria suota 80 eri tuotantopaikalla. Tuotantokapasiteetti on vuosittain 2 miljoonaa MWh. Turvetuotanto kestää yhdellä tuotantopaikalla 20–30 vuotta. Sitten alue luovutetaan muuhun käyttöön.

Turveruukki hankkii sopivat turvealueet, hakee niille ympäristöluvat, kunnostuttaa alueet tuotantoa varten, valvoo ja ohjaa sopimuspohjaista tuotantoa ja kuljetuksia ja huolehtii alueiden siirtämisestä turvetuotannon jälkeiseen aikaan.

Ennen turvetuotantoa

Selvitykset ja valinta
Turvetuotantoon sopiva alue: ei-luonnontilainen suo, turvetta riittävästi sopivalla etäisyydellä käyttökohteesta, ei asutusta tai pohjavesialuetta liian lähellä, ei uhanalaisia kasveja tai eläimiä.

Alueelta tehdään luontoselvitys, joka pohjautuu maastossa tehtävään kartoitukseen, jossa selvitetään alueella esiintyvä linnusto ja kasvillisuus, luontotyypit sekä luontodirektiivin mukaiset suojellut lajit (esim. viitasammakot). Samalla tarkastellaan alueen luonnontilaisuutta, hydrologiaa sekä lähimpien suojelualaluiden sijaintia suhteessa suunniteltuun tuotantoalueeseen. Kartoituksen tuloksena saadaan tieto siitä onko alueella sellaisia luontoarvoja, joiden perusteella alueella ei tulisi aloittaa turvetuotantoa.

Hankinta
Turveruukki hankkii turvetuotantoon alueita joko vuokraamalla tai ostamalla. Uusia alueita otetaan käyttöön vanhojen poistuessa. Yksittäinen alue on harvoin vain yhden omistajan, yleensä omistajia on useita.

Ympäristölupa
Turvetuotantoon vaaditaan ympäristölupa. Ympäristöluvan myöntää aluehallintovirasto. Lupa on yleensä toistaiseksi voimassa oleva.

Kunnostus tuotantoa varten
Kun turvetuotantoon saatu lupa on lainvoimainen, alue kunnostetaan tuotantoa varten: puut poistetaan, ojasto kaivetaan, varikko- ja auma-alue sekä tiestö rakennetaan ja ympäristönsuojelurakenteet toteutetaan lupamääräysten mukaisesti. Alueella tehdään paloturvallisuusjärjestelyt. Suon kuivatusvedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta alapuoliseen vesistöön.

Jo ennen luvanhakua aloitettua vesistön tarkkailua jatketaan kuntoonpanovaiheen aikana. Tuotantourakoitsijan kanssa tehdään sopimukset ja urakoitsija perehdytetään toimintaohjeisiin ja ympäristöluvan vaatimuksiin.

Tuotanto

Turvetta tuotetaan suolla 20–30 vuotta. Turvetta nimitetään tuotantotavan perusteella joko jyrsinturpeeksi tai palaturpeeksi. Turve varastoidaan turvetuotantoalueelle suuriin aumoihin.

Tuotantokausi alkaa yleensä toukokuussa ja päättyy syyskuussa. Onnistunut tuotantokesä tarkoittaa riittävän paljon aurinkoisia päiviä, sillä turve kuivataan kentällä aurinkoenergialla. Kesän aikana olisi oltava neljästä viiteen viikkoa poutaa siten, että poutapäiviä on riittävän monta peräkkäinen. Silloin kentät ehtivät kuivaa. Sateisina kesinä turvetuotantoalueen iällä on suuri merkitys tuotannon onnistumiseen: vanhat ja matalat alueet kuivuvat sateiden jälkeen hitaammin kuin uudet ja erot tuotannossa voivat olla suuriakin.

Tuulen mittauksessa käytetään tuulipusseja tai rekisteröiviä tuulimittareita.  Voimakkaalla tuulella turvetta ei tuoteta. Jos tuotantoalueella syttyisi tulipalo, se olisi kovalla tuulella nopeasti leviävä ja vaikea sammuttaa. Asutuksen lähellä sijaitsevilla turvetuotantoalueilla tuotantoa rajoitetaan tuulisäällä, jotta tuulen nostattama turvepöly ei olisi haitaksi.

Tuotantovaiheessa alueella on käynnissä ympäristötarkkailut, joita tehdään viranomaisten hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Päivittäiset toimet ja sääolosuhteet kirjataan päiväkirjaan. Alueelta lähtevää kuormitusta seurataan jatkuvatoimisilla virtaamanmittareilla sekä vesinäytteenotoilla. Alapuolisessa vesistössä tarkkaillaan veden laatua, kalastoa ja kalastusta sekä pohjaeläimiä.

Paloturvallisuus

Turvetuotantosuot ovat valvottuja alueita, joille kuljetaan lukittujen porttien kautta. Tulipaloriski on tavallista suurempi, puhutaanhan energialähteestä eli polttoaineesta. Alueen työntekijät ovat saaneet palontorjuntakoulutuksen ja osaavat ottaa huomioon turvallisuusnäkökohdat, jotka ulkopuoliselta kulkijalta voivat jäädä huomaamatta.

Turvetuotantoalueiden palontorjunta on tarkkaan ohjeistettua ja organisoitua. Yleisen turvallisuusohjeiston lisäksi jokaiselle tuotantoalueelle on oma paloturvallisuusohje. Vastaamme siitä, että turvallisuusasiat tuotantosoilla ovat vaatimusten mukaisessa tilassa. Jokaisella turvetuotantoalueella tehdään joka vuosi paloviranomaisten palotarkastus.

Tuotannon jälkeen

Turvetuotannon päätyttyä huolehdimme jälkihoidosta: alue siistitään, tuotantorakenteet puretaan ja tuotantovälineet viedään pois. Jälkikäyttö suunnitellaan etukäteen. Yleisimmät vaihtoehdot ovat metsitys, maanviljely ja uudelleen vesittäminen. Maanomistaja päättää jälkikäytöstä.