Sähköverkko suojaan monin keinoin


Maassamme tehdään paljon erilaisia toimenpiteitä, joilla parannetaan ja kehitetään sähkönjakelun toimitusvarmuutta. Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:llä on yli 4000 kilometriä sähköjohtoja eri jännitetasoissa, 400 voltin pienjännitteestä aina 110 kilovoltin suurjännitteeseen.

Maakaapelointi ja sen vaikutukset siirtohintoihin ovat olleet paljon esillä. Maakaapelointi parantaa vikasietoisuutta myrskyjen ja lumen aiheuttamissa uhissa, mutta esimerkiksi kaivureiden aiheuttamia vikoja se ei estä. Talvella pitkän kaapeliosuuden vianhaku on erittäin hidasta ja vaikeaa, jos rengasyhteyttä ei ole, eli sähkönsyöttö ei tule vähintään kahdesta eri suunnasta. Maaseutuverkoissa rengasyhteyden teko taas tarkoittaisi kaksinkertaisen verkon tekoa.

Julkisessa keskustelussa kaapeloinnin kustannuksista puhuttaessa unohdetaan usein kaapeloinnin aiheuttamat kapasitiivisen loistehon kompensointitarpeet. Tämä tarkoittaa sitä, sähköverkko tarvitsee toimiakseen oikean loistehotasapainon. Loistehoa on induktiivista ja kapasitiivista.

Kaapelointi ja uudet valaisinratkaisut lisäävät kapasitiivista loistehoa, jolloin sitä on saatava tasoitettua. Tasoitusta tehdään niin sanotuilla reaktoreilla.

Aiemmin tilanne on sähköverkoissa ollut päinvastainen, ja induktiivista loistehoa on jouduttu tasoittamaan kondensaattoreilla. Jokainen verkkoyhtiö joutuu hankkimaan reaktoreja eli niin sanottuja kuristimia tuon ilmiön rajoittamiseksi. Loistehotasapaino on välttämätön sähköverkon pystyssä pysymiseksi tehotasapainon lisäksi.

Erilaisia ratkaisuja vikojen välttämiseksi

Aina ei myöskään pystytä kaapeloimaan. Osa verkosta jää ilmajohdoksi, koska maanomistajilta ei saada sijoituslupaa kaapelille tai siitä vaaditaan poikkeuksellisia korvauksia. Niihin verkkoyhtiö ei voi suostua, koska kaikkia on kohdeltava tasapuolisesti. Tuo jäljelle jäänyt ilmajohto sitten katkaisee sähköt koko lähdöltä, eli sähköasemalta lähtien myös koko kaapeloidulta sähköverkon osalta, jos orava menee muuntajaan tai puu kaatuu johdolle. Sähköt katkeavat myös niiltä, jotka asuvat kaapeloidun verkon osuudella.

Myös alueen asemakaavan puuttuminen voi hidastaa verkon saneerausta, koska yritetään välttää sitä, että pian kaavan toteutuessa muuntamot, jakokaapit ja kaapelit ovat väärässä paikassa, sillä niiden siirto on kallista.

Verkkoyhtiö hakee myös muita ratkaisuja, kuten Kaakkurin sähköaseman Heikkilänkankaan lähdön osalta, jossa lyhyet sähkökatkot kiusasivat asiakkaitamme useita kertoja viime syksynä.  Asiakkaamme soitti Vasankankaalta ja kertoi, että joutsenia on paljon pellolla ja ne ovat törmänneet johtoihin. Sähköt katkesivat Oulujoen eteläpuolen asiakkailta vähän väliä vajaaksi sekunniksi joutsenen aiheuttaman oikosulun vuoksi, ja ikävästi siinä kävi myös linnuille.

Asennutimme pyöriviä lintuesteitä johdolle, koska kyseistä johto-osuutta ei voi kaapeloida. Asiakas kertoi, että linnut osasivat tämän jälkeen paremmin väistää johdot. Katkot loppuivat eikä joutsenia vahingoittunut. Todellinen win-win -tilanne. Tärkeää oli saada tieto siitä, missä viat sattuivat ja tehdä tiedon pohjalta pikaisia toimia. Asiakasilmoitukset ovat siis erittäin arvokkaita.

Parannamme toimitusvarmuutta

Samalle syksyä raivautimme vierimetsiä Sanginjoelta Kiiminkiin edellisen vuodenvaihteen kovien lumien aiheuttamien katkojen vuoksi. Kustannukset raivauksista ovat yli 80 000 euroa ja ne ovat edellyttäneet maanomistajien lupaa. Kaapeloinnin lisäksi tehdään siis jatkuvasti paljon muitakin toimia, joilla pyrimme parantamaan toimitusvarmuutta.