Lämmönjakokeskus – kaukolämmitetyn talon sydän

Niin kuin sanonta kuuluu: rakkaalla lapsella, tässä tapauksessa laitteella, on monta nimeä. Sitä kutsutaan lämmönvaihtimeksi, lämmönsiirtimeksi ja kutsuupa joku sitä myös alajakokeskukseksi. Virallisempi termi on kuitenkin lämmönjakokeskus.

Eri nimien käyttäminen samasta laitteesta johtunee kaukolämmön historiasta. Kaukolämmön alkuaikoina, 1950-luvun lopussa, ei kaukolämmölle ollut omaa laitteistoa, vaan silloin käytettiin prosessiteollisuuden laitteita. Näitä laitteita kutsuttiin lämmönvaihtimiksi. Varsinkin vanhemman sukupolven henkilöt käyttävät vieläkin lämmönjakokeskuksesta nimeä lämmönvaihdin. Tosin kyllä se myös nuorempienkin henkilöiden suusta silloin tällöin lipsahtaa.

Jossain vaiheessa joku hoksasi, että eihän siinä itse asiassa lämpö vaihdu vaan siirtyy. Lämpö siirtyy lämmönsiirtimen pintojen kautta kaukolämpövedestä lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen. Näin lämmönvaihtimesta alettiin yleisesti käyttämään nimitystä lämmönsiirrin.

Lämmönsiirrin on nykyäänkin hyvin yleinen termi koko lämmönjakokeskuksesta, vaikka se on itse asiassa vain yksi osakomponentti lämmönjakokeskuskokonaisuudessa. Lämmönjakokeskus on nimensä mukaisesti lämpöä jakava keskus, johon kuuluvat lämmönsiirtimien lisäksi myös muun muassa pumput, venttiilit, paisunta-astia ja automatiikka. Lämmönjakokeskuksessa lämmönsiirtimiä on yleensä vähintään kaksi kappaletta: lämmitykselle ja lämpimälle käyttövedelle omansa. Lämmönjakokeskus voi sisältää erillisiä siirtimiä myös ilmanvaihdolle tai useammalle eri lämmityspiirille.

Lämmönsiirrin ja omakotitalon lämmönjakokeskus. 
Vasemmalla lämmönsiirrin ja oikealla omakotitalon lämmönjakokeskus.

Mistä kaukolämmön alajakokeskus on sitten nimenä lähtöisin? Sen alkuperä on ainakin minulle hämärän peitossa. Pilke silmäkulmassa voisi kysyä: missä on yläjakokeskus, jos lämmönjakokeskus on alajakokeskus? Terminä se kuitenkin sitkeästi liikkuu kansan suussa, myös ammattilaisten keskuudessa. Nuoremman sukupolvenkin LVI-ammattilaiset käyttävät usein tätä termiä. Ja kyllä, lämmönjakokeskusta voi hyvällä omatunnolla kutsua myös alajakokeskukseksi. Alan ihmiset kuitenkin ymmärtävät mitä se tarkoittaa.

Kaukolämmitetyn talon sydän

Lämmönjakokeskusta voi hyvällä syyllä kutsua kaukolämmitetyn talon sydämeksi. Tälle sydämelle alkusykkeen antavat Oulussa Toppilan voimalaitokset ja syksystä 2020 lähtien myös Laanilan biovoimalaitos. Voimalaitoksissa kaukolämpövesi lämmitetään 65–115-asteiseksi, joka siirretään kaukolämpöverkkoa pitkin kiinteistöjen lämmönjakokeskuksille. Kiinteistön lämmönjakokeskuksessa kaukolämpövesi kiertää lämmönsiirtimien läpi luovuttaen lämmön kiinteistön lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen. Lämmönjakokeskus toimii sitä tehokkaammin mitä viileämpänä kaukolämpövesi palaa takaisin kaukolämpöverkkoon.

Kaukolämpö on helppokäyttöinen eikä lämmönjakolaitteistoa tarvitse juurikaan huoltaa. Lämmönjakokeskuksen automatiikka huolehtii, että huoneet ovat lämpöisiä ja lämmintä käyttövettä riittää. Lämmönjakokeskus ja sen automatiikka eivät kuitenkaan yksin takaa, että huonelämpötilat ovat tasaisia, vaan tarvitaan myös ns. lämmitysverkoston tasapainotus. Tämä työ on kuitenkin syytä jättää alan ammattilaisten tehtäväksi.

Lämmönjakokeskuksen tilantarve on pieni. Tyypillisesti omakotitalon lämmönjakokeskuksen leveys on noin 60 cm, korkeus noin metri ja syvyys noin 40 cm. Lisäksi tilaa vievät putkistot ja niiden eristykset. Erillisiä varaajia ei tarvita.


Lämmönjakokeskuksen automatiikka huolehtii, että huoneet ovat lämpöisiä.

Lämmönjakokeskuksesta on iloa pitkäksi aikaa

Lämmönjakokeskus on myös pitkäikäinen. Tekninen käyttöikä lämmönjakokeskukselle on noin 20–25 vuotta. Lämmönjakokeskuksen tullessa tähän ikään on syytä harkita koko lämmönjakokeskuskokonaisuuden vaihtoa. Matkan varrella tosin voi joutua vaihtamaan yksittäisiä osia, kuten pumppuja ja säätöventtiilejä.

Kaukolämpölaitteille olisi hyvä tehdä perusteellinen kuntokatselmus 10–15 vuoden ikäisenä. Kuntokatselmuksessa selvitetään laitteiston sen hetkinen kunto ja mahdollinen korjaustarve. Kuntokatselmuksessa testataan laitteiston suunnitellun mukainen toiminta, jotta lämmönjakokeskuksen käyttö jatkuisi energiatehokkaana läpi teknisen käyttöikänsä ennen kuin uusi ja vireämpi laite ottaa sen paikan.

Aika tarkistaa laitteiston kunto? Tutustu kaukolämmön kuntokatselmukseen!

Tutustu kaukolämmön palveluihimme