Sähkön siirrosta

K: Mitä on sähkönsiirto/verkkopalvelu?
V: Sähkönsiirrolla tarkoitetaan sähkön siirtymistä tuotantolaitokselta sähkönkäyttäjälle. Sähköä ei siis varsinaisesti aktiivisesti ”siirretä”. Sähkön siirtyminen tuotantolaitoksilta sähkön käyttäjille vaatii jatkuvasti käytössä olevan riittävän tehokkaan siirtoyhteyden. Kulkutie sähkölle täytyy pitää yllä jatkuvasti ja sen täytyy olla riittävän vahva myös kulutushuippujen aikana. Kulutushuippuja aiheuttavat esimerkiksi kovat pakkaset, jolloin tarvitaan paljon lämmitystehoa.

Sähkönsiirron sijaan olisi oikeampi puhua sähköverkkopalvelusta.  Verkkopalvelussa asiakas saa verkkoyhtiöltään sähkön kulkutien voimalaitoksilta mittaritaululle ja kulkutien jatkuvan ylläpidon. Asiakkaalla on mahdollisuus käyttää sähköä aina halutessaan sen verran kuin haluaa. Koko Suomen sähköverkko koostuu useista yhteen liitetyistä alueellisista sähköverkoista. Kullakin alueella toimii oma verkkoyhtiö, joka vastaa omassa verkossaan siitä, että asiakkailla on aina halutessaan käytössä luotettava sähkönsiirtoyhteys.

K: Miksi sähköverkkoa maakaapeloidaan?
V: Vuonna 2013 säädettiin uusi sähkömarkkinalaki, jossa annetaan säännökset sähköverkkojen toimitusvarmuuden parantamisesta ja sähköverkonhaltijoiden varautumisen tehostamisesta. Jakeluverkko on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että jakeluverkon vikaantuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuttaisi asemakaava-alueella asiakkaalle yli kuutta tuntia kestävää sähkökatkoa eikä haja-asutusalueella yli 36 tuntia kestävää katkoa.

Kaikkien sähköverkkoyhtiöiden on täytettävä toimitusvarmuusvaatimukset portaittain:

  • vuoden 2019 loppuun mennessä vaatimusten tulee toteutua vähintään 50 prosentilla asiakkaista vapaa-ajan asuntoja lukuun ottamatta
  • vuoden 2023 loppuun mennessä 75 prosentilla vapaa-ajan asuntoja lukuun ottamatta
  • vuoden 2028 loppuun mennessä kaikkien asiakkaiden kohdalla

Säävarman sähköverkon rakentaminen on käytännössä ainoa keino, jolla saavutamme tavoitteen asteittain vuoteen 2028 mennessä.

K: Vaikuttavatko viime vuosina olleet myrskyt ja tuleviin myrskyihin varautuminen kaapelointiin?
V: Kyllä, isot myrskyt, jotka ovat aiheuttaneet laajoja sähkökatkoja, ovat vaikuttaneet sähkömarkkinalain toimitusvarmuusvaatimusten kiristämiseen. Sähköverkkoyhtiöt ovat tehneet investointeja maakaapelointiin tähänkin asti, mutta lakiuudistus on asettanut työlle selkeämmät vaatimukset ja aikarajat.

Laissa korotettiin myös asiakkaille sähkökatkoista maksettavia vakiokorvauksia. Vuotuiseen siirtopalvelumaksuun tehdään 10 % vähennys 12 tunnin sähkökatkon jälkeen ja korvaus nousee siitä portaittain aina 200 prosenttiin, jos katko ylittää 288 tuntia. Vakiokorvaus voi olla vuodessa enintään 1500 euroa ja ensi vuonna 2 000 euroa.

Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n häiriökeskeytysten keskimääräinen kestoaika on ollut viime vuonna vähän yli 6 minuuttia asiakasta kohden. Verkkomme on siis jo nyt hyvin luotettava, mutta taataksemme asiakkaillemme lain asettaman toimitusvarmuuden, nopeutamme ilmajohtojen maakaapelointia.

K: Miksi kaikki joutuvat maksamaan sähköverkon kaapeloinnista? Eikö hintaa voi korottaa vain niille asiakkaille, joita kaapelointi koskee?
V: Sähkömarkkinalain mukaan sähköverkkoyhtiön maantieteellisesti yhtenäisellä toiminta-alueella tulee olla sama hinta saman asiakasryhmän sisällä. Asiakasryhmän muodostavat esimerkiksi kaikki samaa sulakekokoa käyttävät asiakkaat.

K: Mitä hyötyä maakaapeloinnista on?
V: Asiakkaille maakaapeloinnin lisääminen ja ilmajohtoverkkojen metsäosuuksien siirtäminen teiden varsiin tarkoittavat luotettavampaa sähkönjakelua ja vikatilanteissa nopeampaa sähköjen palautumista.

Ilmajohdot ovat hyvin herkkiä myrskyille, tykkylumelle ja jäätäville sateille. Myös linnut aiheuttavat paikoin runsaasti lyhyitä katkoja lentäessään ilmajohtoihin etenkin kevät- ja syysmuuttojen aikana. Verkostoautomaation lisääminen jouduttaa osaltaan vianselvitystä eli sähkönjakelu voidaan reitittää uudestaan vioittuneesta verkosta toimivaan verkon osuuteen.

K: Mistä verkkopalvelun hinta muodostuu?
V: Verkkopalvelun hinta muodostuu sähkön siirtohinnasta, joka sisältää perusmaksun (euroa/kk) ja kulutetun energian mukaan määräytyvän kulutusmaksun (snt/kWh), sekä erilaisista veroista. Sähköstä maksetaan sähköveroja, joita ovat sähkön valmistevero ja huoltovarmuusmaksu. Lisäksi sähkön siirtohinnat ja sähkövero sisältävät arvonlisäveron. Verojen suuruudesta päättää eduskunta. Sähkövero maksetaan kokonaisuudessaan sähkön siirtolaskussa, minkä takia siirtolaskusta veroja on keskimäärin jopa puolet.

K: Miksi sähkön siirto on niin kallista?
V: Sähkölasku voi antaa vääristyneen kuvan sähkönsiirtohinnasta, koska sähkönsiirron kanssa samassa laskussa peritään myös veroja. Sähkönsiirto ei ole niin kallista kuin se laskulla näyttää. Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n siirtohinnat ovat selvästi alle valtakunnan keskiarvojen. Sähkönsiirron eli verkkopalvelun hinnoittelu on valvottua. Energiavirasto varmistaa verkkoyhtiöiden tehokkaan toiminnan, kohtuullisen hinnoittelun ja hyvälaatuisen sähköntoimituksen.

K: Kuinka suuri on siirron osuus sähkölaskusta?
V: Sähkönsiirron osuus on karkeasti noin kolmannes sähkölaskusta. Toisen kolmanneksen muodostaa sähköenergia (myynti). Kolmannes sähkölaskusta on veroa ja veronluonteisia maksuja.

Esimerkki 1. Ei-sähkölämmitteisessä rivi- tai omakotitalossa asuvan tyypillisen kotitalouskuluttajan sähkön hinnan muodostuminen. Tilanne 2.2.2016, kulutus 5 000 kWh/vuosi, sähkön kokonaishinta 15,20 snt/kWh.

Hintaesimerkki

 

Esimerkki 2. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan tyypillisen kotitalouskuluttajan sähkön hinnan muodostuminen. Tilanne 2.2.2016, kulutus 18 000 kWh/vuosi, sähkön kokonaishinta 12,61 snt/kWh.

Hintaesimerkki

K: Miksi sähköyhtiö perii perusmaksua (erityisesti kesämökit)?
V: Lain mukaan sähköverkkoyhtiön tulee kohdella asiakkaitaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Näin ollen kaikki verkkoalueella asuvat sähköverkon asiakkaat osallistuvat tasapuolisesti sähköverkon ja sen palveluiden ylläpitoon, kunnostamiseen sekä kehittämiseen. Sähköverkon kustannuksista valtaosa (yli 90 %) on kiinteitä.

Verkkoyhtiölle aiheutuu siis kustannuksia, vaikka sähköä ei käytettäisikään. Sähköverkon ja siihen liittyvän verkostoautomaation ja kulutusmittausten on oltava koko ajan käyttökunnossa, vaikka sähköä ei käytettäisi lainkaan. Asiakas maksaa verkkopalvelumaksussaan mahdollisuudesta käyttää sähköä haluamanaan ajankohtana.

K: Miksi sulakekoko vaikuttaa perusmaksuun?
V: Sulakekoko määrittelee, kuinka paljon asiakas voi kerralla ottaa verkosta sähköä. Suurempi sulakekoko vaatii vahvemman sähköverkon sähkönlaadun varmistamiseksi, jolloin verkonrakennuskustannukset ovat korkeammat. Kun asiakas on varannut verkkoyhtiöltä sulakekoon mukaisen kapasiteetin, verkkoyhtiön on tämä pystyttävä tarjoamaan olipa kohteessa kulutusta eli ei.

K: Miksi siirtohinta ja perusmaksu ovat eri yleissähkössä kuin aika- tai kausisähkössä vaikka sama sähköhän verkossa liikkuu tuotteesta riippumatta?
V: Perusmaksulla katetaan ennen kaikkea verkon rakentamis- ja ylläpitokustannuksia. Mitä isompi sulakekoko on, sitä vahvempi verkko tarvitaan. Aika- ja kausisähköasiakkaat kuluttavat yleensä enemmän energiaa. Perusmaksu on siksi näissä korkeampi, mutta energianhinta edullisempi.

K: Miksi joillakin verkkoyhtiöillä voi olla paljon pienemmät maksut, kun taas toisilla maksut ovat hyvin korkeat?
V: Hintataso vaihtelee asiakasmääristä, sähköverkon rakenteesta ja sijainnista riippuen. Tiiviisti rakennetulla kaupunkialueella kulutus on runsasta pienellä alueella, kun taas maaseudulla kunnossapidettävän verkon pituus on asiakasta kohden suurempi. Kaupunkialueella verkon rakentaminen on usein vaativampaa ja siksi verkkopituuteen suhteutettuna kalliimpaa kuin maaseudulla. Energiavirasto hyväksyy verkkopalvelun hinnat eri alueille. Hinnat perustuvat aina kunkin alueen todellisiin kustannuksiin.

K: Nousevatko siirtohinnat, jos kilpailutan sähkösopimuksen?
V: Sähkön siirtohinta ei riipu sähkön myyjästä eikä sähkön kilpailuttamisesta. Asiakas voi vapaasti valita, miltä myyjältä ostaa sähkönsä ilman, että tällä on vaikutusta siirtohintaan.

K: Voinko kilpailuttaa sähkön siirron?
V: Sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa, vaan se ostetaan aina paikalliselta verkkoyhtiöltä. Sähköverkkotoiminta on sähkömarkkinalain säätelemä, luonteeltaan luonnollinen monopoli, koska kilpailevien sähköverkkojen rakentaminen ei ole kansantaloudellisesti järkevää. Jakeluverkonhaltijan verkkolupaan liittyy maantieteellinen vastuualue, jolla verkonhaltijalla on yksinoikeus rakentaa jakeluverkkoa ja vastata tämän alueen sähkön siirrosta asiakkaille. Siirtohintojen kohtuullisuutta valvoo Energiamarkkinavirasto.

K: Valvooko siirtohintojen korotuksia kukaan ja mihin valvonta perustuu?'
V: Sähköverkkoyhtiöiden toimintaa, hintojen kohtuullisuutta ja asiakkaiden tasapuolista kohtelua valvoo Energiavirasto. Valvonta perustuu sähkömarkkinalainsäädäntöön ja Energiaviraston tämän perusteella vahvistamiin kohtuullisen hinnoittelun valvontamenetelmiin sekä oikeuskäytäntöön. Valvontamenetelmien tulee olla lain ja oikeuskäytännön perusteella sähköverkkoyhtiöille tasapuolisia. Esimerkiksi tuottoastetta ei voi määritellä erilaiseksi maaseutu- ja kaupunkiyhtiöille.

K: Milloin Energiavirasto tutkii onko siirtohinnoittelu kohtuullista?
V: Sähkömarkkinalainsäädännön mukaan Energiavirasto tutkii vuosien 2016–2019 hinnoittelun kohtuullisuuden vuonna 2020. Tällöin virasto antaa kullekin sähköverkkoyhtiölle valvontapäätöksen, jossa mahdollisesti peritty ylihinta velvoitetaan palauttamaan asiakkaille seuraavan nelivuotiskauden aikana siirtomaksuissa.

Jos ylihinnoittelun määrä nelivuotiskaudella ylittää kohtuullisen tuoton vähintään 5 prosentilla, siihen lisätään korko, joka on hyvitettävä asiakkaille. Lain mukaan kahden ylijäämäisen nelivuotiskauden jälkeen Energiavirasto voi käynnistää sakkomenettelyn ja esittää markkinaoikeudelle seuraamusmaksua. Vastaavasti alijäämäinen (alihinnoitellut) sähköverkkoyhtiö voi nostaa vastaavalla summalla siirtohintaa seuraavalla valvontajaksolla.

K: Sitooko sähköverkkoyhtiön velvollisuus palauttaa nelivuotiskauden aikana peritty ylihinta myös yhtiön seuraajaa, jos tapahtuu liiketoimintakauppa?
V: Kyllä sitoo. Sähkömarkkinalainsäädännön mukaan sähköverkkotoiminnan luovutuksensaaja tai fuusion tapauksessa vastaanottava yhtiö vastaa luovuttavan tai sulautuvan sähköverkkoyhtiön asiakkaille mahdollisen ylihinnoittelun palautuksesta sekä kuluvan että edeltävän neljän vuoden valvontajakson osalta. Myöskään omistajanvaihdos ei vapauta sähköverkkoyhtiötä vastuusta palauttaa ylijäämä asiakkailleen. Vastaavasti luovutuksensaaja tai vastaanottava yhtiö saa osakseen mahdollisen alijäämään kuluvalta ja edeltävältä nelivuotiskaudelta.

K: Onko Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n toiminta ollut tehokasta muihin verkkoyhtiöihin verrattuna?
V: Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy oli tehokkain verkkoyhtiö Energiaviraston vuonna 2015 tekemässä tehokkuusvertailussa.