Pohjoisen jätteet tutkittiin

Paljon biojätettä jää käyttämättä hyödyksi. Sen sijaan biojäte päätyy sotkemaan muuta jätettä ja heikentämään sen kierrätysmahdollisuuksia.

TEKSTI: Kari Arokylä KUVITUS: Mikko Walamies

Seitsemän kontillista pohjoissuomalaista kotitalousjätettä oli tarkan tutkinnan kohteena viime kesänä. Neljän jätehuoltoyhtiön – muun muassa oululaisen Kiertokaaren – alueelta kerätyt jätteet kuljetettiin Lahteen, missä ne käsiteltiin Päijät-Hämeen Jätehuollon lajittelulaitoksessa.

Tutkittu jäte oli niin sanottua syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä – käytännössä sitä, jonka kotitaloudet pudottavat oman lajittelunsa jälkeen sekajäteastiaan. Tarkoituksena oli selvittää, mitä kaikkea tällaisen jätteen joukosta löytyy ja millaisia mahdollisuuksia mekaaniselle lajittelulle se tarjoaa.

Koostumus kiinnostaa

Oulun Energiaa jätteen koostumus kiinnostaa kovasti. Yhtiö suunnittelee jätteiden mekaanista lajittelulaitosta, joka edelleen tehostaisi kierrätystä erottelemalla sekajätteen joukosta uusiokäyttöön esimerkiksi metallit, muovit, biojätteen sekä lopulta energiakäyttöön polttokelpoisen materiaalin.

Kehityspäällikkö Heikki Harju-Autti Oulun Energiasta kertoo, että kesän lajittelukoe antoi vastauksia moniin kysymyksiin: jätteen koostumus saatiin selville, samoin saatiin tarkennettua kaavaillulle lajittelulaitokselle avautuvia mahdollisuuksia ja haasteita.

”Keskeinen havainto oli, että biojätettä on kotitalousjätteen mukana yllättävän paljon. Biojätteen lajittelu ei näytä sujuvan toivotulla tavalla. Myönteistä oli, että metallit saadaan jo kotilajittelussa varsin hyvin talteen. Niitä ei jätteen joukosta kovin paljon löytynyt”, hän selvittää.

Biojätteen suurehko määrä sekajätteen seassa on harmillista. Se likaa tehokkaasti muuta jätettä ja haittaa kierrätystä ja uusiokäyttöä. Suunnitellun mekaanisen lajittelulaitoksen tehokkuutta se näin ollen myös pudottaisi. Lisäksi biojäte heikentää Laanilan ekovoimalaitoksessa energiaksi jalostettavan jätteen laatua.

Biojätteelle arvokkaampaa käyttöä

Kiertokaaren erityisasiantuntija Mari Juntunen harmittelee Heikki Harju-Autin tapaan biojätteen suurta osuutta sekajätteen joukossa. Hän huomauttaa, että biojätteelle olisi paljon hyödyllistä ja arvokasta käyttöä.

”Biojätteestä voidaan jalostaa uusiutuvaa energiaa käytettäväksi vaikkapa lämmitykseen tai liikennepolttoaineeksi. Nyt menee poltossa hukkaan paljon hyödyllistä raaka-ainetta”, hän huomauttaa.

Tällä hetkellä paras tapa biojätteen jalostamiseksi on mädättäminen.  Juntunen korostaa, että mädättämisessä on sekin hyvin puoli, että sen avulla biojätteestä saadaan vielä ravinteetkin talteen ja lannoitteeksi.

”Kiinteistöjen jäteasemat tarjoavat täydet mahdollisuudet biojätteen lajitteluun, mutta keittiöissä ratkaisut eivät sitä aina tue. Ja varmasti on vielä korjaamista ihmisten asenteissa ja viitseliäisyydessä”, hän arvelee.

Kotitalouksien biojätteen lajittelussa mennään Mari Juntusen mukaan jatkuvasti oikeaan suuntaan, mutta varsin pienin askelin. Tekemistä on vielä paljon.

Kehityspäällikkö Heikki Harju-Autin mukaan lajittelukokeen tulokset otetaan huomioon, kun Oulun Energia suunnittelee omaa jätteiden lajittelulaitostaan. Laitoksen ensimmäiseen vaiheeseen tuloksilla ei ole kuitenkaan vaikutusta, sillä aluksi se käsittelisi lähinnä remontti-, purku- ja rakennusjätteitä sekä kaupan ja teollisuuden jätteitä.

Tutkimuksessa olivat mukana jätehuoltoyhtiöt Kiertokaari (entinen Oulun Jätehuolto), Perämeren Jätehuolto, Lapeco ja Napapiirin Residuum sekä kaasuyhtiö Gasum.

Pohjoissuomalaisten roskapussien sisältö keskimäärin*

MATERIAALI %
Metalli 1,7
Alumiini 0,2
Muovit 6,8
Jäteperäiset polttoaineet (suoraan ekovoimalaitokseen) 53,4
> Biojätteen osuus tästä 25,4 %  
Kierrätyspolttoaineeksi (SRF) sopiva 33,5
Kuidut 2,6

*Alueellinen hajonta on suurta johtuen eroista jätehuoltomääräyksissä ja ihmisten tottumuksissa.