Kierto voittaa kertakäytön

Kertakäyttötalous on pitkään ollut voimissaan, mutta nyt sillä on hyvä haastaja. Kiertotalous on vahvassa nousussa.

TEKSTI: Kari Arokylä KUVITUS: Mikko Walamies

Käytä hetki ja heitä pois. Näinhän on toimittu jo kauan. Kertakäyttöajattelu on ollut vallalla niin kuluttajien kuin yritysten keskuudessa. Nyt on kuitenkin tullut raja vastaan. Kiertotalous on alkanut vallata alaa. Ja miksi näin on käymässä? Kysytään Mari Pantsarilta, joka vetää Sitrassa resurssiviisas ja hiilineutraaliyhteiskunta -teema-aluetta.

”Kertakäyttötalous kuluttaa niin paljon luonnonvaroja, että se ei ole ympäristön kannalta kestävää. Meidän on sopeuduttava omassa toiminnassamme maapallon kantokyvyn rajoihin. Kiertotalous on myös yksi keskeinen työkalu hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamiseen ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen”, hän vastaa.

Kiertotalous

Materiaalit ja arvot tehokkaaseen kiertoon

Kiertotalouden keskeinen periaate on materiaalien ja arvon tehokas kierto ja jätteen synnyn ehkäisy. Tähän päästään Mari Pantsarin mukaan muun muassa jakamistaloudella, palvelujen kytkemisellä osaksi tuotteita sekä tuotteiden huollolla, uudelleenkäytöllä ja uudelleenvalmistuksella.

”Kiertotalous vaatii isoa järjestelmämuutosta. Yritysten on kehitettävä uudenlaisia liiketoimintamalleja ja kuluttajien muutettava käyttäytymistään”, hän kuvailee.

Pantsar korostaa, että kysymyksessä ei välttämättä ole mikään monimutkainen asia. Kiertotaloutta on, kun kuluttaja korjaa vaatteensa tai huoltaa kenkänsä, eikä heitä niitä pois ensimmäisen vaurion tullessa. Kiertotaloutta on myös Suomessa hyvin toimiva pullojen palautus. Ja mitä paras esimerkki on kirjasto, joka tuo saman kirjan lukuisten ihmisten käyttöön.

Lohdullista on, että Suomi on Pantsarin mielestä kiertotaloudessa jo yllättävän pitkällä. Monet isot ja pienet yritykset haluavat olla mukana kiertotaloudessa. Esimerkiksi metsäteollisuudessa sen toteuttaminen toimii jo varsin hyvin. Hän korostaa myös, että talouden uusi malli tarjoaa merkittävän win-win-tilaisuuden. Se on ympäristön kannalta kestävä, mutta tuo samalla mukanaan yrityksille uusia bisnesmahdollisuuksia.

”Sitran selvityksen mukaan kiertotalous on Suomelle 1,5–2,5 miljardin euron vuotuisen arvonlisäyksen kokoinen mahdollisuus”, hän kertoo.

Lajittelurobotti

Oulun Energia kiertotaloutta rakentamassa

Oulun Energia on omalta osaltaan mukana rakentamassa kiertotaloutta Pohjois-Suomeen. Yhtiö muun muassa suunnittelee Ruskon jätekeskuksen alueelle automaattista jätteenlajittelulinjastoa. Investointi on suuruudeltaan 15-30 miljoonaa euroa ja se voisi valmistua nykyisten suunnitelmien mukaan vuonna 2019.

Toimitusjohtaja Juhani Järvelän mukaan linjasto lajittelisi Laanilan ekovoimalaitokselle tulevan yhdyskuntajätteen ennen polttoa eri kierrätysjakeisiin – esimerkiksi metalleihin, muoveihin, biojätteisiin ja polttokelpoisiin materiaaleihin.

”Linjasto on keskeinen osa Oulun Energian tavoitetta olla tuotannossaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä”, hän korostaa.

Järvelän mukaan kysymyksessä on paitsi ympäristö- myös bisnesinvestointi. Lajittelulinjasto ottaa talteen kiertokelpoiset materiaalit ja päästää polttoon vain siihen kelpaavat jakeet. Linjasto parantaa Laanilan ekovoimalan toimintaa, koska se kohentaa laitokselle tulevan materiaalin laatua.

Toisaalta poltettavaksi menevän jätteen määrän pienentyminen antaa Oulun Energialle mahdollisuuden palvella uusia hyötykäytöstä kiinnostuneita asiakkaita koko Pohjois-Suomen osalta.

Samaan kokonaisuuteen liittyy Järvelän mukaan vielä se, että Oulun Energia selvittää sekajätteen joukkoon jääneen kotitalouksien biojätteen mädättämistä metaaniksi. Biokaasua voitaisiin käyttää vaikkapa autoissa polttoaineena tai öljyn korvaajana teollisuudessa.

Käytetyt koneet

Käytetyt tietokoneet myyntiin

Yrityksiltä palautuvat tietokoneet päätyvät tavallisesti jätteeksi, vaikka ne sopisivat vielä hyvin vähemmän vaativaan käyttöön. Tietokoneet voidaan käsitellä tietoturvan säilyttämiseksi ja myydä uudelleen.
Pahvimukit

Pinnoitetut paperikupit kiertoon

Yleisesti käytössä olevat paperikupit eivät ole helposti kierrätettävissä, koska ne on pinnoitettu biohajoamattomalla muovikalvolla. Uudenlainen esipohjainen dispersiopolymeeri muodostaa suojakerroksen, joka hajoaa kierrätysprosessissa ja mahdollistaa kuitujen uusiokäytön.
Sähköautoilu

Sähköautot yhteiskäyttöön

Yksityisautot seisovat pysäköitynä jopa 92 prosenttia ajasta. Suuret määrät autoja vievät tilaa ja heikentävät asuinalueiden viihtyisyyttä. Yksi ainoa yhteiskäytössä oleva sähköauto voi korvata jopa 15 omistusautoa.
Farkut

Käytetyistä vaatteista uusi mallisto

Käytöstä poistetuille trikoo- ja nahkavaatteille sekä farkuille on vaikea löytää uutta käyttöä. Ammattimaisesti suunniteltu ja valmistettu uusi vaatemallisto hyödyntää käytettyjä vaatteita, jotka poistuvat SPR:ltä myytäväksi kelpaamattomina.
Pahvilaatikot

Postipakkaukset uudelleen käyttöön

Verkkokaupan lisääntyessä pakkausjätteen määrä kasvaa. Uudelleenkäytettävät postipakkaukset vähentävät oleellisesti pakkausjätteen määrää. Pakkaukset voidaan käyttää jopa 20 kertaa. Ne palautetaan julkiseen postilaatikkoon ilman maksua.
Paristot

Paristot maatalouden hivenaineeksi

Alkaliparistot päätyvät usein kaatopaikoille ja saastuttavat luontoa. Paristot voidaan kuitenkin murskata ja näin syntyneestä massasta valmistaa uuden teknologian avulla maatalouden käyttöön hivenainetta, joka sisältää yhdisteenä sinkkiä, mangaania, rikkiä ja kaliumia.