Hartaanselkä vetää kalastajia ja tutkijoita

Oulun keskustan vieressä sijaitseva Hartaanselkä on suosittu kalapaikka. Hartaanselän kaloista ovat kiinnostuneita paitsi virkistyskalastajat myös Luonnonvarakeskuksen tutkijat. Iso osa alueelta saatavasta saaliista on peräisin velvoiteistutuksista, joista Oulun Energia osaltaan vastaa.

TEKSTI: Kari Arokylä KUVAT: Kati Leinonen

Puolikymmentä kalastajaa soutelee hiljakseen Oulujoen suistossa Hartaanselällä. Muutama heittelee vieheitä rannalta. Pari pientä porukkaa on kokoontunut melkein vesirajaan – ilmeisesti pohtimaan, josko veneet kannattaisi pukata vesille. Alkuilta Hartaanselällä on rauhallinen.

Pinnan alla on vilkkaampaa. Hartaanselällä ja Merikosken voimalaitoksen alakanavassa on kalojen liikennettä enemmän kuin äkkiä arvaisi. Varsinaisesta ruuhkasta ei ehkä voi puhua, mutta arvioiden mukaan vedessä uiskentelee tuhansia arvokaloja jatkuvasti.

Saaliiksi jättilohia

Ei siis ihme, että Hartaanselän kalastajat saavat aina silloin tällöin puuhastaan palkinnon. Tänäkin kesänä saaliiksi on noussut useita jättilohia. Tiedot hyvästä kalaonnesta saavat Montan Lohi Oy:n toimitusjohtajan Jyrki Oikarisen myhäilemään tyytyväisenä. Yrityksen tekemä työ kalaistutusten parissa ei näytä menevän hukkaan.

”Aina se lämmittää mieltä, kun näitä juttuja kuulee. Arvioisin että lohen ja siian osalta Hartaanselän saaliit perustuvat lähes sataprosenttisesti istutuksiin. Taimenten kohdalta istutusten merkitystä on vaikeampi sanoa”, hän pohtii.

Montan Lohi vastaa Oulun Energian, Fortumin ja eräiden muiden yhtiöiden kalatalousvelvoitteiden käytännön hoitamisesta. Oulun Energian velvoitteeseen kuuluu muun muassa lohien, siikojen ja taimenten istuttaminen Oulun edustan merialueelle, nahkiaisten ylisiirto ohi Merikosken voimalaitoksen sekä järvitaimenen ja kirjolohen sisävesi-istutukset. Velvoitteilla korjataan voimalaitoksen kaloille ja kalastukselle aiheuttamaa haittaa.

Jyrki Oikarinan, Montan LohiMontan Lohen toimitusjohtaja Jyrki Oikarinen on varsin tyytyväinen kalaistutusten tuloksiin.

Jyrki Oikarinen arvioi, että istutukset onnistuvat kaiken kaikkiaan varsin mainiosti ja tuottavat hyviä tuloksia niin meri- kuin jokialueen kalastukselle. Toki parantamisen varaa edelleen on – etenkin lohi-ja meritaimenistutuksissa. Parhaillaan on menossa useita tutkimuksia, joilla tuloksia pyritään vielä kohentamaan.

Hyvää yhteistyötä

Oulun Energian laatu- ja ympäristöjohtaja Tarja Väyrynen korostaa, että kala-asioiden hoitaminen vaatii useiden osapuolten hyvää yhteistyötä. Oulun Energialle tärkeitä kalakavereita ovat muun muassa juuri Fortum ja Montan Lohi. Tärkeää on myös se tutkimustyö, jota Luonnonvarakeskus Luke tekee.

Väyrynen huomauttaa, että etenkin vaelluskaloista kannetaan tätä nykyä huolta aina korkeimpia poliittisia päättäjiä myöten.

”Tätä todistaa muun muassa se, että hallitusohjelman kärkihankkeisiin kuuluu vaelluskalakantojen elvyttäminen ja vahvistaminen”, hän mainitsee.

Tarja Väyrynen sanoo Oulun Energian ja muiden kalatalousvelvoitteitaan täyttävien yritysten pyrkivän parhaansa mukaan siihen, että vedessä olisi otettavaa niin ammatti- kuin harrastajakalastajilla.

Istutettavat tai ylisiirrettävät määrät ovat merkittävän suuria. Pelkästään Oulun Energian velvoitteisiin kuuluu vuosittain muun muassa 26 200 lohen, 4 500 taimenen ja 134 000 siian istuttaminen merialueelle. Lisäksi 50 000 nahkiaista siirretään Merikosken voimalaitoksen ohi. Sisävesi-istutuksia koskevat vielä omat vaatimuksensa.

Tietoa tutkimuksella

Kalastajien lisäksi Hartaanselän ja voimalaitoksen alakanavan seutuvilla on työn touhussa Luonnonvarakeskus Luken tutkijoita. Vedenalaisesta liikenteestä on pian luvassa tarkempaa tietoa, sillä Lukella on meneillään useampi tutkimus, jotka tuovat selkoa kalojen touhuiluun.

Luken tutkijat ovat pyydystäneet Merikosken voimalaitoksen läheltä rysällä kolmekymmentä lohta, jotka saavat pienen radiolähettimen vatsaansa ja vapautuvat sitten jatkamaan matkaansa. Tutkimusassistentti Mikko Jaukkuri kertoo, että lähettimien avulla voi seurata kalojen reittejä ja uimasyvyyksiä. Samalla selviää, millaisia vaikutuksia veden juoksutusmäärillä ja sitä kautta virtaamalla on kalojen liikkeisiin.

”Tavoitteena on, että saamme lisää tietoa lohien käyttäytymisestä Merikosken alakanavan tapaisessa ympäristössä. Tämä auttaa toivottavasti muun muassa suunnittelemaan entistä paremmin toimivia kalaportaita – kuten sijoittamaan niiden suuaukot mahdollisimman otolliseen paikkaan”, hän selvittää.

Mikrosirut lohille

Toinen Luken tutkimus keskittyy selvittämään, että voitaisiinko mikrosirutekniikan avulla saada nykyistä tarkempi käsitys siitä, kuinka suuri osa istutetuista lohista palaa merivaellukseltaan jokeen. Tällä hetkellä luotettavaa menetelmää ei Mikko Jaukkurin mukaan
oikein ole.

Mikrosirut lohilleTutkimustarkoitukseen pyydetyt lohet merkitään mikrosiruilla ja radiolähettimillä ja vapautetaan takaisin jokeen.

Koekaniineina ovat samaiset lohet, joille on asennettu radiolähetin, sillä ne ovat saaneet kylkeensä myös mitättömän pienen PIT-mikrosirun. Merikosken alakanavaan on puolestaan asennettu antureita, jotka rekisteröivät, kun mikrosirulla varustettu lohi ui ohitse.

”Mikäli menetelmä osoittautuu toimivaksi, olisi ainakin osa istutettavista lohista mahdollista merkitä mikrosiruilla ja näin tunnistaa ne, kun ne palaavat jokeen. Kalojen merkitseminen mikrosiruilla olisi helppoa ja edullista”, kertoo tutkimusassistentti Jaukkuri.

Hupisaarten purot kuntoon

Monenlaista muutakin kalojen tiimoilta Oulujoen suistossa tapahtuu. Oulun Energian laatu- ja ympäristöjohtaja Tarja Väyrynen muistuttaa, että pitkään suunnitteilla ollut Hupisaarten purojen kunnostus alkaa tänä syksynä.

Tarkoitus on, että purot jatkossa vetäisivät meritaimenia puoleensa oikein kunnolla. Merkkejä taimenien kiinnostuksesta Hupisaaria kohtaan on näkynyt jo aikaisemmin.