Energiaa vedestä ja puusta

Monipuolisuus ja hajauttaminen ovat tätä nykyä valttia sähköntuotannossa. Sähköä tehdään isoissa ja pienissä yksiköissä, eri tuotantomuotoja ja energialähteitä käyttäen. Oulun Energiassakin pidämme tätä tärkeänä ohjenuorana.

Omien voimalaitoksiemme sekä omistamiemme voimalaitososuuksien kautta käytössämme on kattava sähköntuotannon kokonaisuus. Itse hyödynnämme turvetta, puuta, vettä ja aurinkoa; osuussähköä meille tuotetaan muun muassa tuulella. Kirjoa vielä lisää se, että luomme osaltamme mahdollisuuksia sähkön pien- ja mikrotuotannolle.

Paria sähkön tuotantomuotoa haluaisin katsoa vähän tarkemmin. Aloitetaan vesivoimasta, jota meille oululaisille edustaa näkyvimmin Merikosken voimalaitos. Silloin tällöin vesivoimaa vähätellään, koska sen osuus Suomen koko sähköntuotannosta ei enää ole takavuosien luokkaa. Nyt osuus asettuu noin 20 prosenttiin, kun se korkeimmillaan oli jopa 90 prosentin tienoilla 1950- ja 1960-luvulla.

Vesivoiman merkitys on kuitenkin paljon prosenttiosuuttaan suurempi. Se on nimittäin kaikkein parasta säätövoimaa. Vesivoimalaitoksien toimintaa pystytään tehokkaasti mukauttamaan sähkön kulutuksen ja tuotannon vaihteluihin. Toki vesivoiman tuotanto vuositasolla riippuu sääolosuhteista – kuivina vuosina sähköä syntyy vähemmän kuin sateisina.

Helposti hallittavan säätövoiman tarve vain lisääntyy niin Suomessa kuin muualla Euroopassa, kun päivän säätilan mukaan vaihtelevan tuuli- ja aurinkovoiman osuus sähköntuotannosta jatkuvasti kasvaa. Kysyntää Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tuotetulle vesivoimalle siis riittää. Ja sekin kannattaa muistaa, että vesivoima on uusiutuvaa ja hiilineutraalia energiaa.

Hypätään vesivoimasta puuhun. Yhtiömme ryhtyy nyt kesällä rakentamaan uutta biovoimalaitosta, jonka pääpolttoaineena on puu. Laitos leikkaa valmistuttuaan reippaasti Oulun Energian hiilidioksidipäästöjä.

Viime vuonna tuotantolaitoksemme päästivät ilmaan runsaat 500 000 tonnia hiilidioksidia. Biovoimalaitos puolittaa päästöt toimiessaan parhaalla mahdollisella polttoaineseoksella eli käyttäessään 70 prosenttia puuta, 15 prosenttia turvetta ja 15 prosenttia kierrätyspolttoainetta. Voimalaitos onkin tärkeä askel, kun Oulun Energia tavoittelee hiilineutraalisuutta omassa toiminnassaan vuoteen 2050 mennessä.

Puussa ja vedessä on paljon muutakin hyvää. Ne luovat osaltaan myös pohjaa hajautetulle ja pienimuotoiselle energiantuotannolle.Eri puolilla Suomea syntyy energiaa esimerkiksi pienvesivoimaloissa tai hakekattiloissa. Koko valtakunnan mitassa niiden merkitys ei ole suuren suuri, mutta paikallisesti ne voivat olla tärkeitä työn, taloudellisen toimeliaisuuden ja energian lähteitä. Lisäksi hakepohjaiseen voimantuotantoon liittyvää tekniikkaa valmistetaan Suomessa ja alan osaamista viedään myös ulkomaille.

Mukavaa ja sopivan lämmintä kesää!

Seppo Tuomi