Kolme askelta kohti kiertotaloutta

Kiertotalous ja jätteiden hyödyntäminen ovat ottamassa pohjoisessa Suomessa kolme merkittävää askelta eteenpäin. Näitä ovat jätteiden lajittelulaitoksen rakentaminen, biojätteiden lajittelun tehostaminen sekä entistä suuremman jätemäärän hyödyntäminen Laanilan ekovoimalaitoksessa.

TEKSTI: Kari Arokylä KUVA: Kati Leinonen

1.

Oulun Energia on ryhtynyt valmistelemaan jätteiden lajittelulaitoksen rakentamista Ruskon jätekeskuksen tai Laanilan ekovoimalaitoksen läheisyyteen. Kehityspäällikkö Heikki Harju-Autti kertoo kiertotalouden kiinnostavan yhtiötä – ja lajittelulaitos on kiertotaloutta parhaimmillaan.

”Haluamme tehdä kiertotalouden edistämiseksi oman osamme ja auttaa nostamaan kierrätysastetta. Totta kai tarkoituksemme on tehdä lajittelulaitoksen avulla myös liiketoimintaa. Lisäksi laitos parantaisi ekovoimalaitokselle menevän jätteen laatua, koska se poimisi metallit ja muun palamattoman aineksen pois jätteen joukosta”, hän selittää.

Ajatus on, että jätteet tuodaan ensin lajittelulaitokselle, joka erottelee pääosin koneellisesti jätemassan joukosta kierrätykseen sopivat metallit, muovit, pahvin ja kartongin sekä puun. Lajittelussa päästään varsin hyvään tarkkuuteen. Esimerkiksi metalleista on mahdollista saada talteen noin 80 prosenttia.

Harju-Autti pitää todennäköisenä, että Oulun Energia toteuttaa jätteiden lajittelulaitoksen vaiheittain.

”Ensimmäisessä vaiheessa laitos käsittelisi todennäköisesti rakennus- ja purkujätettä sekä kaupan ja teollisuuden jätteitä ja toisessa vaiheessa yhdyskuntajätettä. Kolmas vaihe voisi olla raaka-aineiden jatkojalostus – esimerkiksi muovijalostamo”, hän sanoo.

Lajittelulaitoksen ensimmäinen vaihe on näillä näkymin valmis vuoden 2019 aikana. Investointina se on 5–10 miljoonan euron suuruinen. Mikäli laitos toteutuu täydessä laajuudessaan, on kustannusarvio 30 miljoonan euron luokkaa.

Biojätteitä ei lajittelulaitoksessa kannata eikä oikein pystykään erottelemaan muun jätteen joukosta. Siksi sen syntypaikkalajittelun täytyy jatkossa tapahtua nykyistä tarkemmin.

2.

Biojätteen lajittelun ja kierrätyksen kohentamiseksi pohjoisen Suomen kunnalliset jätehuoltoyhtiöt ovat aloittaneet yhteisen Solekko lajitella -kampanjan, jonka keulakuvana nähdään kukapa muukaan kuin Äkäslompolon Mauri. Tarkoituksena on, että biojätteestä saataisiin selvästi tämänhetkistä suurempi osuus hyötykäyttöön. Varsinainen kampanja kestää tämän vuoden loppuun asti, mutta sillä tavoitellaan pysyvää muutosta kotitalouksien käyttäytymisessä.

Kemin ja Tornion alueella toimivan Perämeren Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Tuija Ahrikkala toivoo, että Jope Ruonansuun luotsaama kampanja herättää ihmiset erottelemaan biojätteet tarkemmin ja niiden sullominen sekajätteen joukkoon vähenee. Nyt sekajätteen joukossa on ainakin 20 prosenttia biojätettä.

”Lajittelussa kertyvästä biojätteestä on tarkoitus tehdä mädätyslaitoksessa biokaasua, jota puolestaan käytetään energianlähteenä. Lisäksi mädätyslaitoksessa tuotetaan kasviravinteita”, hän selvittää.

Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa on muutamia mädätyslaitoksia, joihin pohjoiselta alueelta kerättävä biojäte voitaisiin toimittaa. Ahrikkalan mukaan tulevan syksyn aikana selviää kilpailutuksen jälkeen, mihin osoitteeseen jäte jatkossa matkaa.

3.

Jätteen lajittelulaitos ja biojätteen keräämisen tehostaminen parantavat Oulun Energian omistaman Laanilan ekovoimalaitoksen toimintaan entisestään. Molemmat kohentavat ekovoimalaitoksen hyödynnettäväksi tulevan jätteen laatua. Palamaton aines jää siitä pois – samoin varsinkin talvella lämpöarvoltaan heikko biojäte.

Toki jo nyt ekovoimalaitos pyörii erinomaisesti. Oulun Energian kehityspäällikkö Heikki Harju-Autti sanoo laitoksen jalostaneen vuonna 2016 ennätysmäärän – kaikkiaan 152 000 tonnia – jätettä energiaksi. Nyt yhtiö on hakenut ympäristölupaa vielä suuremman määrän hyödyntämiseen.

”Ekovoimalaitoksesta on käytännössä tullut koko Pohjois-Suomen polttokelpoisen jätteen käsittelijä, sillä lähes kaikki Raahen pohjoispuolella syntyvä asumisen sekajäte päätyy sen kattilaan”, hän huomauttaa.

Ekovoimalaitoksen hyvä vire perustuu Harju-Autin mukaan muun muassa onnistuneisiin laitevalintoihin.

”Olemme myös pystyneet entisestään parantamaan poltonhallintaa ja laitoksen käytettävyyttä”, hän lisää.

Solekko lajitella

Paras tapa saada materiaalia talteen on lajitella se kotona, siellä missä se syntyy. Serkkupoikakin sen osaa, solekko lajitella!