Älyä tien päälle

Oulun Energia on erikoistunut myös liikenteen älyjärjestelmiin. Uusin aluevaltaus on Pohjois-Suomen nopeusrajoitus- ja infonäyttöjen sekä peltipoliisien ylläpito.

TEKSTI: Jarno Mällinen  KUVAT: Juuso Haarala

Mikko Karttunen kiinnittää tikkaat tiukasti nopeusrajoitusnäytön pylvääseen, kiipeää näyttötaulun taakse ja avaa kannen. Esiin tulee piirilevyjen rykelmä.

”Jos nopeus- tai infotauluun tulee vika, meillä on 48 tuntia aikaa korjata se. Toistaiseksi vikakeikat ovat olleet yhden päivän hommia.”

Oulun Energian asentajana työskentelevä Karttunen huoltaa tienvarsien sähköisiä näyttötauluja, hienommalta nimeltään telematiikkalaitteita, sekä automaattivalvontapisteitä, joita myös peltipoliiseiksi kutsutaan. Loppuvuodesta 2016 alkanut tehtävä on uusin lisä Oulun Energian erikoisalaan,  älyliikenneosaamiseen.

Yhden päivän keikoista Karttunen voi kiittää toimintasädettään, joka rajoittuu suurin piirtein Tornioon. Kauempana olevien laitteiden ylläpito on uskottu alihankkijoille; yhtiöllä on vastuullaan 177 automaattivalvontapistettä ja noin 150 telematiikkalaitetta, joista suurin osa sijoittuu linjalle Rovaniemi−Vaasa−Etelä-Pohjanmaa. Kaikkiaan laitteita on kuuden maakunnan alueella.

Lisäksi tulee Oulun Energian muu älyliikennetoiminta. Siihen kuuluu muun muassa liikennevaloja, liikenteenlaskentalaitteita, tietoverkkoja ja liikennekameroita niin maanteillä kuin kaduillakin.

Lisää älyjärjestelmiä haussa

Alan liiketoimintaa on tarkoitus edelleen laajentaa, kertoo Oulun Energian älyliikenneyksikön päällikkö Jukka Talvi.

”Haemme sitä kasvattamalla maantieteellistä toiminta-aluetta sekä uusista järjestelmistä ja palveluista. Esimerkiksi sähköautojen lataus ja isommat kamerajärjestelmät ovat kiinnostavia tehtäväkenttiä. Teemme paljon myös asiantuntijatyötä ja suunnittelua.”

Tähänastisia asiakkaita eli ”tilaajia” älyliikennetyössä ovat olleet useat kaupungit, ELY-keskukset ja Liikennevirasto, mutta myös yritykset. Pohjois-Suomen nopeus- ja infonäyttöjen sekä peltipoliisien osalta tilaaja on Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kouvolassa. Mitä ihmettä?

”Meillä on täällä keskitetty liikennetelematiikkayksikkö, joka vastaa koko Suomen tiestön sähköisistä laitteista lukuun ottamatta tievalaistusta ja liikennevaloja”, yksikön päällikkö Jaakko Myllylä kertoo.

”Eri laitteille on tehty 18 huoltosopimusta, joista Oulun Energialla on nyt kaksi. Olemme olleet todella tyytyväisiä. Heillä on halu oppia huoltamaan näitä ja he ovat aloitteellisia, yhteydessä meihin aina kun tulee kysyttävää.”

Viankorjausten ohella huoltosopimukseen kuuluvat myös vuosihuollot. Niiden alkaessa asentaja Karttusen työkeikat venyvät useamman päivän mittaisiksi.

”Vuosihuollossa käydään läpi joka ikinen merkki ja tarkistetaan komponenttien toiminta ja puhdistetaan ne pölystä”, hän kertoo. ”Käytännössä sen oppii tekemällä. Edellinen urakoitsija antoi jonkin verran koulutusta − käytiin muutamalla merkillä.”

Peltipoliisit voivat kokea kovia

Viankorjauksen 48 tunnin aikaraja johtuu telematiikkalaitteiden roolista: virheellinen nopeusrajoitusnäyttö tai pimeä infotaulu voi johtaa ongelmiin. Aika alkaa juosta puolen tunnin kuluttua siitä, kun asentaja kuittaa erilliseltä palveluntarjoajalta tulevan ilmoituksen, ”vikatiketin”.

Tämä ei koske peltipoliiseja, joiden vikailmoitukset tulevat sähköpostitse poliisilta. Korjaus kattaa vain tolpan ja sen komponentit.

”Tienpitäjä vastaa automaattivalvontapisteiden pylväistä ja laitekoteloista. Poliisin vastuulla ovat kamerat, joita he kierrättävät näissä pisteissä”, Jaakko Myllylä sanoo.

Niinpä Oulun Energialta ei kannata yrittää udella, missä peltipoliisissa on kamera, missä ei. Mahdollisten raivoreaktioiden jäljet sen sijaan lankeavat yhtiön korjattaviksi. Karttunen kertoo kohdanneensa jo yhden todennäköisen ilkivaltatapauksen.

”Linssi oli rikottu. Mitä poliisin kanssa olen jutellut, niin peltipoliiseja on ammuttukin.”

Telematiikkalaitteet ovat Karttusen kokemuksen valossa säästyneet ilkivallalta. Korjauksen syynä on yleensä komponenttivika.

”Uusissa laitteissa ei ole juuri ongelmia. Vanhimmat laitteet ovat Tornion päässä. Välillä siellä pitää käydä pari kolme kertaa viikossa, välillä menee kuukausi, ettei ole mitään.”

Eniten älyliikenneyksikön asentajia työllistävät kuitenkin liikennevalot, kertoo Jukka Talvi. ”Niitä meillä on ylläpidossa 217 risteyksen verran, joista noin puolet maanteiden risteyksissä. Usein haasteena on työskentely vilkkaan liikenteen läheisyydessä.”

Kaistalla työskenneltäessä asentajan turvaksi on järjestettävä liikenteenohjaus. Mikko Karttunen näkee uudessa tehtävässään myös muita erikoispiirteitä.

”Korjaamaan ei voi mennä tuosta vaan. On pidettävä yhteyttä tieliikennekeskukseen ja elyyn. Niiden pitää tietää, mitä tapahtuu, jos merkki esimerkiksi otetaan pois käytöstä. Informointia on koko ajan enemmän.”

Älyliikenneyksikön työmaat

Älyliikenneyksikkö tekee töitä yli puolen Suomen alueella.