Aarre maan alla

Oululaisilla on kaupunkinsa alla satojen miljoonien eurojen arvoinen aarre. Kullasta tai timanteista ei tosin ole kysymys.

TEKSTI: Kari Arokylä KUVAT: Kati Leinonen KUVITUS: Henna Ryynänen

Tämä aarre muodostuu viemäreistä, talousvesi- ja hulevesiputkista, sähkökaapeleista ja kaukolämpöverkosta. Toki maan alla on paljon myös teleoperaattoreiden kaapeleita, mutta unohdetaan ne tällä kertaa.

Keskitytään Oulun Energian ja Oulun Veden kalleuksiin, jotka ovat kaupunkilaisten yhteisiä. Arvotavaraa ne kiistatta ovat: sähköverkon nykykäyttöarvoksi on arvioitu 170 miljoonaa, kaukolämpöverkon 250 miljoonaa ja vesi- sekä viemäriverkon 500 miljoonaa euroa.

Oppaita maanalaiseen maailmaan tutustumisessa tarvitaan. Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n käyttöpäällikkö Matti Lehto ryhtyy sellaiseksi sähköpiuhojen osalta. Kaksi suurjännitekaapelia Lehto osoittelee Oulun keskustan karttaa ja näyttää missä Oulun Energian järeimmät – jännitteeltään 110 kilovolttia – sähkönsiirtolinjat kulkevat.

Merikosken voimalaitokselta Tuirasta kulkee kaapeli Vanhatullin kaupunginosassa sijaitsevalle sähköasemalle. Toinen samanlainen kaapeli yhdistää Vanhatullin ja Limingantullin sähköasemat. Näiden kaapelien pituus on noin neljä kilometriä. Yhteensä meillä on suurjännitejohtoa noin 53 kilometriä. Keskustan ulkopuolella se on ilmajohtoa”, hän kertoo.

110 kilovoltin kaapelit on turvallisuussyistä sijoitettu koko matkaltaan betonikouruun. Itse kaapeli on paksu ja valmistettu alumiinista. Nykyisin suuri osa myös pienemmistä kaapeleista on kustannussyistä alumiiniseosta, vaikka toki joukkoon on jäänyt
myös yleensä vanhempia kuparikaapeleita.

Suurjännitejohtojen lisäksi Oulun Energialla on 10 ja 20 kilovoltin keskijännitejohtoa yhteensä 1 009 kilometriä ja 0,4 kilovoltin pienjännitejohtoa 2 951 kilometriä. Ensiksi mainitusta maakaapelia on 677 ja jälkimmäisestä 2 560 kilometriä. Kaapeli kulkee noin 70 senttimetrin syvyydessä.

”Vanhimmat kaapelit keskustan alueella ovat 1960- ja 1970-luvulta. Valtaosa kaapeleista on ehditty vuosien mittaan jo uusia”, kertoo käyttöpäällikkö Lehto.

Laaja kaukolämpöverkko

Oulun Energialla on maan alla muutakin arvokasta kuin sähkökaapeleita – 839 kilometrin mittainen kaukolämpöverkko. Koska kaukolämpöverkossa on meno- ja paluusuunnan putket, on maan alla kaukolämpöputkea kaikkiaan 1 678 kilometriä. Verkko myös kasvaa 15-20 kilometriä vuodessa.

Kaukolämpöverkon saloihin opastavat Oulun Energian verkostopäällikkö Aleksi Kangas ja verkostoinsinööri Marko Jauhojärvi. Heidän työpaikkansa Kasarmintien Energiatalolla sijaitsee samalla seudulla, mistä kaukolämpöverkon rakentaminen alkoi.

Ensimmäinen kiinteä lämpökeskus pystytettiin vuonna 1969 Kasarmintien varrelle vanhan vesivoimalaitoksen yhteyteen. Kaukolämpöverkko ylsi aluksi Intiön kasarmille ja Åströmin nahkatehtaan vanhoihin kiinteistöihin. Nykyisin kaukolämpöputkissa kiertävä vesi pitää suuren osan Oulua lämpimänä. Ja vesi putkissa onkin todella kuumaa.

”Talvisin veden lämpötila on kuumimmillaan 115 astetta, kesäisin noin 70 astetta. Pari astetta viileämpää vesi on verkoston ääripäissä kuin lähtiessään liikkeelle esimerkiksi Toppilan voimalaitokselta”, kertoo Kangas.

Vettä 35 000 kuutiota

Vettä kaukolämpöverkon putkissa kiertää paljon – Aleksi Kankaan mukaan noin 35 000 kuutiometriä. Tarkoitus on, että vesi menee kiinteistöihin, säästä riippuen, tarpeeksi kuumana ja lähtee puolestaan paluumatkalle mahdollisimman kylmänä. Näin kiinteistö saa käyttöönsä tarvittavan määrän energiaa.

Kaukolämpöputkia on monen kokoisia. Verkostoinsinööri Jauhojärvi sanoo pienimpien sisähalkaisijan olevan vain 20 millimetriä, mutta suurimmat yltävät 700 millimetriin. Putket kätketään maahan tavallisesti noin metrin syvyyteen. Täydellisen kestäviä teräksestä valmistetut putket eivät ole. Vuosittain erilaisia vuotoja paljastuu satakunta. Kaikkia vuotoja ei voi mittareilla havaita, joten Kangas ja Jauhojärvi rohkaisevat ihmisiä ilmoittamaan epäilemistään vuodoista Oulun Energialle.

”Kesällä vuotoja on vaikea hoksata. Mutta jos talvella lumipeitteeseen tulee sula alue ja jos maasta vielä nousee samasta kohtaa höyryä, niin aika varmasti on kysymys vuodosta kaukolämpöputkessa”, he opastavat.

Oulun Vedellä eniten putkia

Suurimmat tilukset maan alla Oulussa on kaupungin vesihuollosta vastaavalla Oulun Vedellä. Johtaja Jouni Lähdemäki lyö pöytään komeat luvut: talousvesijohtoja 1 920 kilometriä, jätevesiviemäreitä 1 231 kilometriä ja hulevesiviemäreitä 833 kilometriä. Lukuja toki kirittää muutamia vuosia sitten tapahtunut suuri kuntaliitos, jonka myötä alueen viisi vesilaitosta yhdistyi.

Lähdemäen mukaan vanhimmat yhä käytössä olevat talousvesiputket ovat jo vuodelta 1902, jolloin Oulun Veden toiminta alkoi. Alkuperäisiä valurautaisia putkia on parin korttelin verran ruutukaava-alueella.

”Pääosin nykyisin käytössä olevat putket on rakennettu 1960- ja 1970-luvulla. Putket ovat suurelta osin muovia, lähinnä polyeteeniä ja vähemmässä määrin PVC:tä. Isot runkoputket ovat pallografiittivalurautaa”, hän selvittää.

Talousvesiputket kulkevat 2,5 metrin syvyydessä, sillä niiden on oltava jäätymisen estämiseksi roudan alapuolella. Kanta-Oulun alueella sijaitsevaan talousvesiverkostoon pumpataan vettä vuorokaudessa noin 27 000 kuutiometriä.

Järeitä viemäreitä

Jätevesiviemärit ovat putkista järeimpiä. Niiden halkaisija saattaa olla suurimmillaan 1,6 metriä. Syvälläkin ne ovat, joissakin tapauksissa jopa viidessä metrissä. Näissä viemäreissä pystyy kulkemaan ja joskus niin tehdäänkin. Viimeksi viime syksynä viemärisukeltajat kävivät tarkistamassa niiden kuntoa.

”Se on aika hurjaa puuhaa, kaikki kunnia näille ammattilaisille”, myöntelee johtaja Lähdemäki.

Isot viemärit ovat niin sanottuja viettoviemäreitä, joiden sisältöä painovoima hiljalleen liikuttaa.

Ja vielä muutama sana hulevesiputkista. Niiden tarkoitus on johtaa sadevedet kaduilta luonnonvesistöön ja ehkäistä näin taajamatulvia. Näitäkin putkia Oulussa on yli 800 kilometriä. Rankkasateiden ennustetaan jatkossa lisääntyvän, joten toimivan hulevesijärjestelmän merkitys korostuu.

Verkostojen nykykäyttöarvot Verkostojen pituudet
Sähköverkko 170 M€ Sähkö (osittain ilmajohtoa) 4 013 km
Kaukolämpöverkko 250 M€ Kaukolämpö 1 678 km
Vesi- ja viemäriverkko 500 M€ Talous-, jäte- ja hulevesi 3 984 km