Kumipyörillä Ouluun – jätteen arvo nousee

30.09.2021

Savukoskella kuntayhtymä Lapecon ecoASEMAlla asemanhoitaja neuvoo pariskuntaa, mihin lajitella heidän tuomansa jätteet. Isossa kuomukärryssä on piharakennuksen purkujätettä: kipsilevyjä, puuta, villaa, muovimattoa, eristemuovia, kattohuopaa… Lajittelematon rakennus- ja purkujäte kipataan kasaan. Kuormassa on myös metalliromua, sen pariskunta jättää metallinkeräykseen.

EcoASEMA on auki joka toinen perjantai. Se riittää tuhannen asukkaan kuntalaisen tarpeisiin. Lapin jätehuolto kuntayhtymä Lapeco huolehtii Lapin yhdeksän kunnan yhdyskuntajätteistä. Jokaisessa kunnassa on oma hyötyjäteasemansa tai isompi siirtokuormausasema. Asemilta materiaalit kuljetetaan maanteitse rekka-autoilla: kierrätykseen kelpaava, kuten juuri jätetty metalliromu lähtee Tornioon ja lajittelematon rakennus- ja purkujäte Ouluun.

Vanhan piharakennuksen purkujätteet eivät ehdi kauan asemalla vanheta. Ne kuormataan rekan kyytiin ja sitten ne matkaavat halki Lapin jylhien maisemien kumipyörillä Ouluun. Matkaa on noin 380 kilometriä.

Kita lajittelee ja seuloo

Oulun Ruskossa viime vuonna käyttöönotettu Oulun Energian jätteiden lajittelulaitos ottaa kuorman Savukoskelta vastaan. OEKITA käsittelee vuosittain 100 000 tonnia rakentamisen ja purkamisen jätettä sekä kaupan ja teollisuuden jätteitä pohjoisesta Suomesta.

Lajittelulaitoksen kitaan sujahtaa myös savukoskelaisen pariskunnan pihamökin jäänteet –laitokseen, jossa monivaiheisen prosessin kautta etsitään ja löydetään materiaaleille paras jatkopaikka.

Laitoksessa seulotaan irti metallit, myös naulat laudoista, ei-toivotut materiaalit kuten pvc-muovi ja sähköjohdot. "Varsinkin purkujäte on melko haastavaa, kun siinä on materiaaleja, joita ei ole valmistettu kierrätettäväksi. Esimerkiksi puu, jota rakennuksissa on paljon, on usein käsitelty lakkaamalla tai maalaamalla tai siinä on kiinni jotain muuta materiaalia kuten nauloja tai muovia", kertoo Oulun Energian kiertotalouspäällikkö Heikki Harju-Autti.

Lajittelu tapahtuu mekaanisesti ja optisesti pitkälle automatisoidussa laitteistossa. Jo ennen kuin jätettä syötetään, tehdään karkea lajittelu, jossa poistetaan ongelmakappaleita, esimerkiksi köydet, jotka sotkeutuisivat laitteistoon. Varsinaisessa laitteistossa murskataan ja käytetään magneetteja magneettisten metallien talteen saamiseksi.

Jätteestä erotellaan kierrätettäväksi soveltuvat materiaalit kuten muovit, metallit, puu ja kuidut. Esimerkiksi savukoskelaisen entisen pihamökin kipsilevyseinät päätyvät käsittelyn jälkeen Etelä-Suomeen, jossa kipsi saa uuden elämän uusina kipsilevyinä.

Kierrätettäväksi ja materiaalina hyödynnettäväksi menee noin 30 prosenttia laitoksen käsittelemästä materiaalimassasta. Jopa pöly voidaan hyödyntää.

Rakennus- ja purkujätteestä lähtee paljon hienojakoista mineraalia kuten betonia ja pölyä. Se seulotaan ja käsitellään ja käytetään kaatopaikkarakentamiseen ja muuhun maanrakentamiseen, jossa hienoainesta on lupa käyttää.

Korkealaatuista polttoainetta

50–60 % materiaalimassasta käytetään korkealaatuisena, kiinteänä kierrätyspolttoaineena Oulun Energian biovoimalaitoksessa, jossa tehdään sähköä ja kaukolämpöä.

"Tämä materiaali ei kelpaa kierrätykseen, mutta on parempaa kuin se materiaali, joka menee poltettavaksi ekovoimalaitokseen", Harju-Autti selventää.

Biovoimalaitoksessa poltettavan polttoaineen puhtaus on tärkeää, jotta sitä voidaan polttaa kattilan vaurioitumatta; biovoimalaitoksella tuotettavan höyryn lämpötila ja paine ovat korkeita sähköntuotannon maksimoimiseksi. Siksi esimerkiksi yhdyskuntajäte ei sovellu biovoimalaitoksen polttoaineeksi.

Vain se jäte, jolle ei ole käyttöä kierrätyksessä eikä kierrätyspolttoaineena, poltetaan ekovoimalaitoksessa.

Jätteiden kuljettaminen on paras ratkaisu

Palataanpa hetkeksi Savukoskelle. Ennen jätteenkäsittelylaitoksen valmistumista Lapecon ecoASEMIlle tuotu rakennus- ja purkujätettä käsiteltiin paikan päällä. Sitä lajiteltiin koneellisesti ja murskattiin. Kaikki, mikä ei kelvannut kierrätykseen tai ei ollut vaarallista jätettä, kuljetettiin Laanilan ekovoimalaitokseen Ouluun poltettavaksi.

"Nyt teemme koneellista lajittelua ja murskausta huomattavasti vähemmän, mikä vähentää meluhaittoja. Kiviainesta, kuten betonijätettä käsittelemme edelleen paikallisesti, koska voimme hyödyntää sitä ecoASEMIEN rakenteissa MARA-asetuksen mukaisesti", kertoo käyttöpäällikkö Janne Vuolli Lapecosta.

Mitä järkeä on kuljettaa jätteitä satoja kilometrejä, eikö olisi fiksumpaa ja ekologisempaa käsitellä jätteet sen syntypaikalla?

"Kun jätemäärät pienissä kunnissa ovat pieniä, niiden käsittely on kallista, siihen ei ole laitteistoa. Kierrätettäville materiaaleille ei ole jatkokäsittelyä, ei edes polttolaitosta, jonka tuottama lämpö voitaisiin hyödyntää. Kun jätteet lajitellaan Oulussa, niiden hyötykäyttö tehostuu. Teemme jätteille siis huomattavan arvonnousun", Harju-Autti sanoo.

Ja mitä tulee jätteiden kuljettamisesta syntyvään ympäristökuormaan, on totta, että kuljettaminen aiheuttaa päästöjä. Näiltä osin maailma ei ole vielä valmis, mutta toivoa on, että liikenteen aiheuttamat päästöt vähenevät. Jo lähitulevaisuudessa raskas liikenne voi huristella ympäristöystävällisesti, kun muun muassa liikenteen biokaasuratkaisut yleistyvät.

Artikkeli on julkaistu alun perin Oulun Energian asiakaslehdessä 2/2021. Teksti Kati Jurkko, kuvat Kati Leinonen.

Kiertotalouden edelläkävijä

Kiertotalous on Oulun Energialle strategisesti merkittävä uusi suunta, jolla tähtäämme liiketoiminnan kasvun lisäksi myös oman energiantuotantomme hiilineutraaliuteen. Tavoitteenamme on olla kiertotalouden edelläkävijä Pohjois-Suomessa.