Oulun Energian historia 1990-luvulla

1990-luku oli Oulun Energialle voimakasta muutoksen, rakentamisen ja toiminnan tehostamisen aikaa.

Graffiti Oulun Toppilan voimalaitoksen seinässä

1992

Toukokuun 21. päivä allekirjoitettiin Toppila 2 -voimalaitoshankkeeseen liittyvät sopimukset. Hanke toteutettiin Imatran Voima Oy:n ja Oulun Energian yhteistyönä.

Toppila 2 rakennettiin Suomessa vallinneen vaikean laman aikaan. Se oli yksi lamavuosien suurimmista rakennushankkeista ja helpotti alueen työllisyystilannetta merkittävästi.

1.6.1995

Sähkömarkkinalaki astui voimaan. Markkinat vapautuivat marraskuussa suurille sähkönkäyttäjille.

Vuosikymmenen kuluessa Merikosken voimalaitosrakennus kunnostettiin vesikatosta alimpaan kellarikerrokseen asti. Rakennuksen peruskorjaustyöt saatiin valmiiksi kesällä 1995.

23.11.1995

Kaikki kolme Merikosken pääkonetta kävivät läpi perusteellisen kunnostuksen, joista viimeisin saatiin päätökseen marraskuussa.

2.9.1995

Oli juhlan aika: Presidentti Martti Ahtisaari vihki käyttöön Oulun Energian toisen voimalaitosyksikön Toppila 2:n.

Sekä Toppila 1 että Toppila 2 käyttävät polttoaineenaan maakunnasta tuotettua puuta ja turvetta. Vuosittain voimalaitosten kattiloissa palaa polttoainetta noin 35 000 rekkakuormallista.

1.1.1996

Oulun kaupungin energialaitos sai nimekseen Oulun Energia. Samalla otettiin käyttöön nykyinen liikemerkki ja logo.

Liikemerkin työnimi oli "Lippulaiva" – suunta suoraan eteenpäin lipuva linjakas, ylväs merkki. Merkin aaltoileva alareuna saa aikaan mielikuvan vedestä eli oululaisen energiantuotannon alkulähteestä. E-kirjaimen vihreä keskisakara symbolisoi Oulun Energian valitsemaa ja kehittämää vihreää linjaa, ympäristöystävällisempää energiantuotantoa, jossa käytetään luonnon omia raaka-aineita.

Kevättalvella Suomalaisen Työn Liitto myönsi Oulun Energian sähkölle ja lämmölle avainlipputunnuksen käyttöoikeuden. Oulun Energian tuottaman energian kotimaisuusaste on lähes sata prosenttia. Sähkö ja lämpö tuotetaan vedellä, puulla ja turpeella. Energia-alalla avainlipun käyttöoikeus oli Suomen ensimmäinen.

Kesällä otettiin käyttöön Kemiran teollisuusalueelle rakennettu kalliolämpövarasto. Varaston koko on 190 000 kuutiometriä. Kalliolämpövarasto tehostaa sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoa.

Samana kesänä myös Toppila 1 muutettiin parikymmentä vuotta vanhasta pölypolttolaitteistosta moderniksi nykyaikaista tekniikkaa käyttäväksi kerrosleijupoltoksi. Samalla kattilan kapasiteettia nostettiin 20 prosenttia.

20.5.1996

Merikosken voimalaitoksen koneremontit saatiin lopullisesti päätökseen, kun apukoneen remontti päättyi.

1997

Marraskuussa 1997 saatiin päätökseen Merikosken voimalaitoksen padotuskorkeuden nostoon liittyvät työt. Voimalaitoksen padotuskorkeus on nyt 11 metriä.

1998

Oulun Energian Energianmyynti, Sähkön siirto ja jakelu, Kaukolämpö ja Yrityspalvelut sertifioivat liiketoimintansa ISO 9001 -standardin mukaisiksi. Tavoitteena on parempi palvelu ja tehokkaampi toiminta sekä puhdas ja ympäristöystävällinen energia.

Sähkön vapaa kilpailu kosketti vuoden lopulla kaikkia kuluttajia suurimmasta pienimpään.

1999

Syyskuussa 1999 Oulun Energia aloitti Ruskon kaatopaikalla syntyvän biokaasun hyödyntämisen höyryntuotannossa. Kaatopaikalla syntyvä haitallinen kasvihuonekaasu metaani kerätään talteen ja toimitetaan vajaat 7 kilometriä pitkän kaasuputken välityksellä Oulun yliopistollisen sairaalan alueella sijaitsevan lämpökeskuksen höyrykattilan polttoaineeksi. Biokaasun poltto vähentää lämpökeskuksen öljyn käyttöä.

Oulun Energia täytti 110 vuotta.

Oulun Energia liputtaa vahvasti kotimaisuudella. Merikosken turbiineja pyörittää Oulujoen vesi, ja Toppilan voimaloiden kattiloissa palaa maakunnassa tuotettu puu ja turve. Oulun Energian vahvuutena on tuotantoketju soilta ja metsistä voimalaitosten ja verkkojen kautta sähkön ja lämmön käyttäjille.

Oulun Energia solmi lämmöntoimitussopimukset Oulun Seudun Lämpö Oy:n ja Oulunsalon kunnan kanssa. Toppilan voimalaitoksella tuotetun kaukolämmön toimitus Kempeleen kaukolämpöverkkoon ja Oulunsalon kuntaan käynnistyi vuonna 2001.

Oulun Energia aloitti tuulivoimalan rakennustyöt Oulun Vihreäsaareen. Hanke toimii pilottina uuden suomalaisen tuulivoimateollisuuden käynnistämisessä. Vihreäsaaren tuulimyllyn pyörimisnopeutta voidaan muuttaa tuulen nopeuden mukaan, jolloin hyötysuhdetta matalatuulisilla alueilla voidaan parantaa. Myllyssä ei ole rikkoontumiselle alttiita nopeakierroksisia osia ja sen käyttöikä on mitoitettu 30 vuoden käytölle. Korkeutta myllyllä on 56 metriä.