Savukaasupäästöt

Palamisessa muodostuu savukaasupäästöjä, joiden määrään ja haitallisuuteen vaikuttavat polttoaine ja polttotekniikka. Ympäristölle haitallisimpia ovat rikkidioksidi, typenoksidi, hiukkaset ja palaessa ilmakehään vapautuva hiilidioksidi.

Turpeen polttamisessa syntyy hiukkaspäästöjen lisäksi typenoksideja ja rikkidioksidia. Toppilan voimalaitoksilla käytetään ympäristöystävällistä turpeenpolttotekniikkaa ja noudatetaan Suomen tiukimpia päästönormeja.

Savukaasulauhdutuslaitos vähentää entisestään Toppila 2:n rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä; lisäksi se toimii tehokkaana äänenvaimentimena.

Toppilan voimalaitosten savukaasujen rikkidioksidi- ja typenoksidipitoisuutta seurataan jatkuvatoimisin mittauksin. Syksyllä 2004 päästömittauslaitteet uusittiin vastaamaan uuden EU-direktiivin vaatimuksia, joten päästöt ovat entistä tarkemmassa seurannassa. Oulun Energia on myös mukana Oulun ilmanlaatu- ja bioindikaattoriseurannassa.

Päästötyypit

Rikkidioksidi

Rikkidioksidipäästöjen vähentämiseksi Toppilassa poltetaan puuta mahdollisimman paljon. Puun polttaminen ei myöskään muuta ilmakehän hiilidioksiditasetta, ja se on lähes tuhkaton polttoaine. 

Typenoksidit

Typenoksidien päästöihin vaikuttavat eniten polttotekniikka, polttoaineen ominaisuudet ja kattilan palamisolosuhteet kuten lämpötila, ilman määrä ja syöttö kattilaan. Leijupoltossa typenoksidien muodostuminen on vähäistä, mikä johtuu matalasta, noin 850 asteen palamislämpötilasta ja tehokkaasta ilman vaiheistamisesta.

Hiukkaspäästöt

Polttoprosesseissa muodostuu kiinteitä aineita, joista osa poistuu kattilasta pohjatuhkana ja suurin osa lentotuhkana savukaasujen mukana. Toppilan voimalaitosten sähkösuodattimet suodattavat 99,9 prosenttia savukaasujen hiukkaspäästöistä.

Hiilidioksidipäästöt

Hiilidioksidia vapautuu kaikessa palamisessa ja sen poistaminen on käytännössä mahdotonta, mutta päästöjä voidaan kuitenkin vähentää polttoainevalinnoilla ja tuottamalla energiaa korkealla hyötysuhteella.