Merikosken kalatie

Kesällä 2003 käyttöön otettu Merikosken kalatie mahdollistaa kalojen nousun merestä voimalaitoksen ohi Oulujoen yläjuoksulle. Nyt lohi ja muut vaelluskalat pääsevät etenemään jokisuulta 40 kilometrin matkan, aina Montan voimalaitokselle saakka sekä Oulujoen sivuhaaroihin, Muhos- ja Sanginjokeen.

Kalatie – lohen portaat Oulujokeen

Kalatien rakentamista edelsivät vuosia kestäneet laajat tutkimukset. Niissä etsittiin – ja löydettiin – sopivaa sijoituspaikkaa suuaukoksi sekä selvitettiin eri kalalajien nousukäyttäytymistä koeportaassa ja entisen koskiuoman kivikkoja peittävässä vesipeilissä.

Tähän asti Oulujoen vaelluskalakantoja on ylläpidetty vuosittaisin velvoiteistutuksin. Tavoitteena on jatkossa saada yläjuoksun kutualueet kunnostettua, niin että poikasia syntyy myös luonnonvaraisesti. Kalatie on tässä ensimmäinen askel.

Oulun Energia istuttaa vuosittain Merikosken ala- ja yläpuolisiin vesiin:

• 26 200 vähintään 14 cm:n merilohenpoikasta
• 4550 vähintään 20 cm:n meritaimenta
• 15 miljoonaa vastakuoriutunutta siianpoikasta
• 50 000 nahkiaista
• 4 250 kg kalastuskokoista kirjolohta
• Vuosikustannukset 150 000 euroa

Kalatiellä riittää kulkijoita

Kalatiessä on kolme osaa. Suuaukko avautuu voimalaitoksen vieressä olevaan vanhaan nippu-uittokanavaan. Keskimmäinen osa on entiseen koskiuomaan ruopattu nousu-ura, ja loppunousun muodostaa Hupisaarten puiston osin puromaiseksi maisemoitu osuus.

Päästäkseen voimalaitoksen yläaltaaseen ja edelleen kohti latvavesiä kalan on selvitettävä monta mutkaa ja kynnystä. Sen on löydettävä kalatien portti ja noustava 750 metrin taival, joka on porrastettu 64 portaalla 11 metrin korkeuteen merenpinnasta. Kalatien suunnittelun ja toteutuksen haaste on ollut tämän monivaiheisen reitin viitoittaminen.

Merikosken kalatie numeroina

• Suomen pisin kalatie
• Pituus 750 metriä
• Portaita 64
• Leveys 2,8–7 metriä
• Syvyys noin 2 metriä
• Nousu 11 metriä
• Virtaama 1,2–2 m3/sek.
• Kustannukset 1,2 miljoonaa euroa

Tutkimustietoa nousukaloista

Kalatien läpikulkuliikennettä kontrolloidaan. Reitin loppupäässä on lähinnä tutkimuskäyttöön tarkoitettu tarkkailuhuone, jonka akvaarioikkunan läpi voi tarkkailla kalojen liikkeitä. Nettikamera on suunnattu tähän ikkunaan. Tarkkaamoon välittyvät myös tiedot kalatien laskurista, joka paljastaa kunkin kalan lajin, koon, menosuunnan ja kulkunopeuden.

Tilastojen valossa nousuhaluja on ollut lohen lisäksi ahvenella, kuhalla, lahnalla, siialla ja taimenella. Laskurin informaation perusteella tiedetään esimerkiksi, että suurimpia kalatiellä kulkijoita ovat olleet 18-kiloinen lohi, 6 - 7-kiloinen taimen sekä noin kolmekiloinen kuha tai että syys-lokakuussa 2005 kalatietä nousi 300 lohta.

Kesän 2010 tilasto »
Kesän 2009 tilasto »
Kesän 2008 tilasto »
Kesän 2007 tilasto »
Kesän 2006 tilasto »
Kesän 2005 tilasto »
Kesän 2004 tilasto »

Vastavirtaan nousee lohen suku

Lohi on makeassa jokivedessä syntyvä vaelluskala, joka vaeltaa suolaisiin vesiin kasvamaan sukukypsäksi ja palaa aikanaan syntymäjokeensa kutemaan. Pituutta lohen kierrokselle voi kertyä yli 3000 kilometriä.

Lohen elämä alkaa herneen kokoisena mätimunana joen pohjan soraikossa. Jokivuosinaan poikanen syö pieneliöitä ja kasvaa vain noin 15-senttiseksi ja muutamien kymmenien grammojen painoiseksi. Se alkaa kuitenkin jo muistuttaa oikeaa lohta. Sen ruokahalu kasvaa ja vaellusvietti herää. On aika jättää jäähyväiset kotijoelle.

Poikasesta loheksi

Saavutettuaan suolaisen veden nuori lohi lähtee suunnistamaan samoja reittejä kuin esivanhempansa. Siitä tulee petokala, joka kasvaa nopeasti noin metrin mittaiseksi ja kymmenkiloiseksi - vanhemmat yksilöt saattavat painaa parikymmentäkin kiloa.

Muutaman vaellusvuoden jälkeen kutuvietti ajaa merilohen synnyinsijoilleen, ja alkaa lohen vaelluksen vaikuttavin osuus. Oululaisen runoilija Juhani Silvon sanoin: "Vastavirtaan nousee lohen suku."

Elämyksiä

Yleisö pääsee tutustumaan tarkkailuhuoneeseen ja kalojen vedenalaiseen elämään erikseen järjestettävien esittelyjen yhteydessä. Oululaiset ovatkin ottaneet kalatien omakseen, ja kalatie kiinnostaa myös matkailijoita. Siitä on tullut yksi kaupungin nähtävyyksistä.

Jokainen Oulujoesta saatu lohi on piristysruiske virkistyskalastukselle ja jokivarren virkistys- ja matkailukäytölle. Lohi on myös osa Oulun historiallista imagoa - komeileehan kaupungin vaakunassakin lohi.

Kalatien sijainti kartalla