Oulun Energia liikelaitoksen johtokunnan jäsenet vasemmalta oikealle: Tomi Kaismo, Juhani Järvelä, Juha Vuorio, Mikko Viitanen, Mari Paavola, Eero Halonen, Marja-Liisa Pylväs, Paula Himanen, Seppo Ahde

Oulun Energia -konserni
Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Vuosi 2013 oli viides kokonainen tilikausi, jolloin Oulun Energia liikelaitos toimi kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti konsernina yhdessä Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n, Turveruukki Oy:n, Oulun Sähkönmyynti Oy:n, Oulun Energia Urakointi Oy:n ja Haukiputaan Energia Oy:n sekä Yli-Iin Sähkö Oy:n kanssa.

Sähkön osalta Suomen aluehinta oli syyskuussa korkeimmillaan, keskimäärin 47,76 €/MWh ja alimmillaan joulukuussa, 35,65 €/MWh. Sähkömarkkinoiden pidemmän aikavälin kehitys on ollut laskeva, vaikka vuoden 2013 osalta keskihinta olikin korkeampi kuin vuonna 2012. Taustalla vaikuttaa ennen kaikkea yleinen taloustilanne, jolla on vaikutuksia paljon sähköä käyttävän prosessiteollisuuden vientiin ja siten myös tuotantoon. Taloudellinen tilanne heijastuu myös sähkön futuurihintoihin, jonka vuoksi alhaisen sähkönhinnan vaikutus näkyy Oulun Energian tuloksessa myös lähivuosina.

Joulukuun lämmöntarveluku oli keskimääräistä lämpimämmän säätilan vuoksi noin 36 %:ia alempi verrattuna vuoteen 2012, ja koko vuoden osalta lämmitystarve oli n. 12,5 % edellistä vuotta pienempi. Tällä oli suora vaikutus kaukolämmön kysyntään tilikaudella.

Turpeen tuotantomäärät jäivät tuotantotavoitteesta. Perussyy ilmiölle on hidastunut lupakäytäntö: pitkään tuotannossa olleet turvesuot toipuvat sateista hitaammin kuin uudet, ja kun uusia soita ei saada riittävän nopeasti tuotantokäyttöön, supistuu tuotanto vääjäämättä. Tarjonnan vähentyessä turpeen ja sitä korvaavan puupolttoaineen hinta nousee, joka aiheuttaa nostopaineita myös kaukolämmön hintaan.

Oulun Energia-konserni organisoi operatiivista toimintamalliaan siten, että uusi organisaatiomalli astui voimaan marraskuun 2013 alusta lukien. Muutoksella tavoitellaan operatiivista tehokkuutta yhdistämällä toimintoja ja kokoamalla samaan kokonaisuuteen liittyvät toiminnot yhteisen johdon alle. Uudistettu organisaatiorakenne tukee myös energiakonsernin strategista linjausta uusien liiketoimintamahdollisuuksien toteuttamisesta.

Oulun Energia toteutti joulukuussa yhdessä Pori Energia Oy:n ja keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön kanssa järjestelyn, jossa hankittiin Pato Osakeyhtiö-nimisen osakeyhtiön koko osakekanta. Järjestelyä varten perustettu Voimapato Oy on Oulun Energia-konsernin osakkuusyhtiö ja järjestely lisää päästöttömän vesivoiman osuutta energiakonsernin voimantuotannossa.

Konsernin tytäryhtiö Turveruukki Oy hankki Polar-Sammal Oy-nimisen osakeyhtiön koko osakekannan kesäkuussa. Yhtiö fuusioitui Turveruukki Oy:öön tilikauden lopussa.

Yli-Iin Sähkö Oy:n siirto- ja jakeluliiketoiminta siirtyi osittaisjakautumisella osaksi Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:tä ja Yli-Iin Sähkö Oy:n sähkön vähittäismyyntitoiminta siirtyi liiketoimintakaupalla osaksi Oulun Sähkönmyynti Oy:tä tilikauden alusta lukien. Järjestelyiden kirjanpidolliset vaikutukset näkyvät tilikaudella Oulun Sähkönmyynti Oy:n, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n sekä Yli-Iiin Sähkö Oy:n luvuissa. Järjestelyllä ei ole vaikutuksia Oulun Energia liikelaitoksen eikä Oulun Energia-konsernin lukuihin.

Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta (suluissa vuoden 2012 tietoja)

Oulun Energia liikelaitoksen liikevaihto tilikaudella 2013 oli 183,0 (ta 182,6, ed.v. 184,3) M€. Liikevaihto jakautuu pääasiassa sähkön myyntituottoihin, 52 (55) prosenttia liikevaihdosta, sekä lämmön myyntituottoihin, 39 (37) prosenttia liikevaihdosta. Liikelaitos päivitti talousarviotaan tilikauden aikana (KV 16.12.2013), ja päivitettyyn talousarvioon nähden liikevaihto ylittyi hieman. Vertailuvuoteen nähden kasvanut liikevaihto selittyy mm. ekovoimalaitoksen muodostamista tuloista, kun laitos oli kaupallisessa käytössä ensimmäisen kokonaisen tilikauden.

Oulun Energia-konsernin liikevaihto oli 238,7 (233,4) M€. Liikevaihdon kasvu selittyy pääasiassa Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n kasvaneilla sähkönsiirtotuotoilla sekä Oulun Energia Urakointi Oy:n liikevaihdon kasvulla.

Oulun Energia liikelaitoksessa materiaali- ja palvelukustannukset olivat ajanjaksolla 1.1. – 31.12.2013 yhteensä 131,9 (ta 130,5, ed.v. 131,0) M€. Vertailuvuoteen nähden kulujen kasvun taustalla ovat suunniteltua suurempi sähkönhankinta sekä kasvaneet polttoainekustannukset. Toisaalta lämpöä ja päästöoikeuksia hankittiin edellistä vuotta vähemmän, mikä selittyy normaalivuotta lämpimämmillä sääolosuhteilla.

Vertailuvuoteen nähden liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 5,1 M€. Taustalla on kaksi olennaista muutosta, ekovoimalaitoksen leasingjärjestelyn muodostama vuokrakulu sekä turpeen verokorotus, joka astui voimaan vuoden alusta. Liiketoiminnan muut kulut ovat päivitetyn talousarvion tasolla.

Oulun Energia liikelaitoksen liikeylijäämä oli tilikaudelta 21,5 (ta 20,8, ed.v. 26,5) M€. Oulun Energia liikelaitoksen rahoitustuotot ja -kulut yhteensä olivat -18,5 (-13,6) M€. Rahoituskulujen suurin erä, 21,0 M€ muodostui kaupungille maksettavasta sijoitetun pääoman korvauksesta. Vertailuvuonna rahoitustuottoihin sisältyi PVO:lta saatu osinko, 4,5 M€, joka selittää huomattavan eron edelliseen vuoteen. Oulun Energia liikelaitoksen tilikauden ylijäämä tilikaudelta 1.1. 31.12.2013 oli 3,1 (ta 2,3, ed.v. 12,9) M€.

Oulun Energia-konsernin liiketulos tilikaudelta 1.1 – 31.12.2013 oli 37,4 (38,7) M€. Liikelaitoksen liikeylijäämän jäädessä n. 5 M€ edellisestä vuodesta Oulun Sähkönmyynti Oy:n liiketulos kasvoi 2,4 M€, Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n liiketulos kasvoi n. 0,7 M€ ja Oulun Energia Urakointi Oy:n liiketulos kasvoi n. 0,7 M€. Oulun Energia-konsernin tulos tilikaudelta oli 9,6 (17,6) M€. Vertailuvuoden tulokseen vaikutti erityisesti kertaeränä PVO:lta saatu osinkotuotto 4,5 M€.

Oulun Energia liikelaitoksen taseen loppusumma oli tilikauden lopussa 419,5 (407,5) M€. Merkittävimmät muutokset tilikauden aikana johtuvat tavanomaisista käyttöomaisuusinvestoinneista, sekä Pato Osakeyhtiön osakehankinnasta. Oulun Energia - konsernin taseen loppusumma oli 500,6 (457,9) M€.

Arvioitaessa Oulun Energia-konsernin taloudellista asemaa on otettava huomioon tulevaisuudessa konserniin ja sen toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä. Keskeisimpiä sisäisiä tekijöitä on käyttöikänsä loppua lähestyvä Toppila 1-voimalaitos, jonka suhteen korvausinvestointi on toteutettava vuoteen 2020 mennessä. Toimintaympäristö on kokonaisuutena muuttunut haasteellisemmaksi. Oulun Energia-konsernin strateginen linjaus liiketoiminnan kannattavasta kasvusta perustuu vähintään nykyisen tasoisen tuloutuksen turvaamiseen omistajalle, ja tilikautena 2013 toteutetun kaltaisia liiketoiminnan kehitystoimia on tästä näkökulmasta perusteltua jatkaa myös tulevaisuudessa.

Arvio tulevasta kehityksestä

Tilikausi oli Oulun Energia liikelaitoksen toiseksi viimeinen. Eduskunta hyväksyi kesäkuun puolessa välissä kuntalain muutoksen, jonka mukaisesti Oulun Energia yhtiöitetään vuoden 2014 loppuun mennessä. Asian edellyttämiä hallinnollisia päätöksiä on tarkoitus toteuttaa vuoden 2014 alkupuoliskolla.

Valtioneuvoston päätös turpeen haittaveron tason korottamisesta 1,9 €/MWh tasolle 4,9 €/Mwh vuoden 2013 alusta on vaikuttanut olennaisesti myös metsäenergian hintaan. Turpeen veromuutoksen vuoksi myös puuenergian tuki pienenee. Yhdistetyssä lämmön ja sähköntuotannossa muutos lisää sekä lämmön, että sähkön tuotantokustannuksia.

Euroopan komissio julkaisi marraskuussa ehdotuksen päästöoikeuksien huutokauppa-aikataulujen muutoksesta (nk. backloading). Komissio ehdottaa 900 miljoonaa päästöoikeutta siirrettäväksi vuosilta 2013–2015 vuosille 2019–2020. Asia etenee helmikuussa 2014 mm. komission ympäristövaliokuntaan. Toteutuessaan direktiivimuutoksella olisi todennäköisesti sähkön markkinahintaa ja päästöoikeuksien hintaa nostava vaikutus.

EMIR-asetus eli asetus OTC-johdannaisista (kahdenväliset sopimukset), keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (European Market Infrastructure Regulation, EU 648/2012) tuli voimaan 16.8.2012. Asetus koskettaa kaikkia johdannaisten käyttäjiä myös pörsseissä tehtävien johdannaisten osalta. EMIR-asetus on suoraan sovellettavaa EU-lainsäädäntöä, ja sen voimaantulo edellyttää tiettyjä hallinnollisia toimenpiteitä toimijoilta. On mahdollista, että myöhemmin asetuksella on huomattavia vaikutuksia Oulun Energia-konsernin johdannaiskauppaa koskeviin vakuuskäytäntöihin ja siten myös energiakonsernin taloudelliseen suorituskykyyn.

Oulun Energia pyrkii tulevaisuudessa strategisten linjaustensa mukaisesti laajentamaan toimintaansa myös uusille liiketoiminta-alueille. Tavoitteena on yhdessä alueen muiden yritysten kanssa kehittää uusia palveluita ja tuotteita ja samalla muodostaa alueellista energiatoimialan yhteistyöverkostoa. Oulun Energia-konserni toimii verkoston toiminnan ajurina ja tarjoaa muille yrityksille mahdollisuuksia kehittää tuotteitaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että nykyisen liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttavat heikentävästi monet, pääasiassa regulaatiolähtöiset tekijät. Oulun Energia-konsernin strategisena tavoitteena on luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia aktiivisella ja päämäärätietoisella kehitystyöllä, ja näin pyrkiä turvaamaan liiketoimintansa kannattavuutta. Toimialalla tapahtuneet ja näköpiirissä olevat muutokset ovat ajureita myös positiivisessa merkityksessä, kun uusia mahdollisuuksia avautuu. On tärkeää, että nämä mahdollisuudet hyödynnetään.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Oulun Sähkönmyynti Oy:n Energiatili-palvelun käyttäjämäärät jatkoivat kasvuaan. Energiatiliä päätettiin tilikaudella uudistaa uuden sukupolven palveluiden mahdollistamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa ja parantaa asiakaspalvelua. Energiatilin tarjoamat uudet palvelut määritettiin ja kehitystoimet on aloitettu. Tulokset julkistetaan vuoden 2014 aikana.

Toimintaympäristön ja lain edellyttämiin muutoksiin Oulun Sähkönmyynti Oy on varautunut yhdessä osakasyritysten kanssa tekemällä päätöksen asiakaspalvelujärjestelmän uudistamisesta, jonka määrittely jatkui koko tilikauden. Oulun Sähkönmyynnin emoyhteisönä Oulun Energia on mukana järjestelmän kehitystyössä.

Siirto- ja jakeluliiketoiminnan osalta tutkimus- ja kehitystoiminta keskittyi lähinnä tiedonhankintaan ja osallistumiseen yhteishankkeisiin, kuten sähkötutkimuspoolin toimintaan sekä ”Sähköajoneuvot arktisissa olosuhteissa, WintEVE” -hankkeeseen. Oulun Energia-konsernin ensimmäinen täyssähköauto hankittiin TEM:n 30 % avustuksella tutkimus- ja työkäyttöön.

Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuus­tekijöistä sekä muista liiketoiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista

Poliittiset ja lainsäädännölliset riskit

Poliittinen ympäristö ja lainsäädäntö vaikuttavat merkittävästi energia-alan toiminta-edellytyksiin. Lisääntyvä sääntely, turpeen asema polttoaineena, päästörajoitusmekanismien kehitys ja erilaiset veroratkaisut ovat tekijöitä, joilla on mahdollisesti heikentävä vaikutus Oulun Energia-konsernin taloudellisen asemaan ja tuloksentekokykyyn.

Taloudelliset riskit

Oulun Energia-konsernin kannalta keskeiset taloudelliset riskit aiheutuvat markkinahintojen ja volyymien vaihtelusta sekä vastapuolien mahdollisesta kyvystä hoitaa velvoitteensa.

Hintariskit liittyvät lähinnä sähkön tukku- ja vähittäishintoihin, päästöoikeuksien hintoihin sekä polttoaineiden hintoihin. Sähkön hintavaihtelu aiheutuu lyhyellä aikavälillä pääasiassa pohjoismaisten vesivarantojen tilanteesta, lämpötiloista, päästöoikeuksien hinnoista sekä polttoaineiden hinnoista. Volyymiriski aiheutuu mm. sähkön- ja lämmöntuotannon vaihtelusta sekä vähittäismyynnin kysynnän vaihtelusta. Vastapuoliriski muodostuu ulkopuolisten osapuolten kanssa solmituista sopimuksista.

Operatiiviset riskit

Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan potentiaalisia menetyksiä, jotka johtuvat riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, järjestelmistä, ulkoisista tekijöistä tai inhimillisistä virheistä. Taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävimmät operatiiviset riskit liittyvät tuotantolaitoksien fyysisiin vahinkoihin, jotka voivat aiheuttaa liiketoiminnan keskeytymisen ja niistä voi aiheutua kolmansille osapuolille syntyviä vastuuvelvoitteita. Lisäksi merkittävä operatiivisten riskien alue ovat sähkön jakeluverkkoon kohdistuvat vahingot ja muut häiriötilat. Oulun Energia-konsernin liiketoiminnan luonteesta johtuen myös tietotekniikka- ja tietoturvariskit ovat merkittävä riskialue.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen ja kehittäminen

Sisäisen valvonnan toteuttamisen lähtökohtana on riskien tunnistaminen ja arviointi. Sisäinen valvonta suunnitellaan ja toteutetaan siten, että konsernin toimintaan liittyvät riskit laskevat hyväksyttävälle tasolle. Käytännössä valvonta- ja riskienhallintatyö toteutetaan sähkökauppaan liittyvillä riskidokumenteilla ja niiden toteutumisen valvonnalla (back office-toiminta), tarkoituksenmukaisilla johdannaistuotteilla, sisäisellä tarkastus- ja auditointitoiminnalla sekä vakuutuksin.

Sisäisen valvonnan arviointi on jatkuvaa ja se perustuu sisäisissä tarkastuksissa ja –auditoinneissa kerättyyn tietoon, systemaattiseen riskiarviointityöhön, toiminnan tuloksellisuuden arviointiin sekä toimintaympäristöanalyysiin. Arvioinnin perusteella konsernin toimintaa kehitetään jatkuvasti.

Oulun Energia-konserni arvioi riskienhallinnan toimenpiteiden riittävyyttä säännöllisesti. Vuoden 2013 alussa käynnistettiin joukko kehityshankkeita toiminnan kehittämiseksi. Kehittämisalueet koskevat toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin vastaamista, konsernimaisen toimintatavan kehittämistä edelleen, lainsäädännöstä johtuviin muutoksiin vastaamista sekä eräitä lähitulevaisuudessa toteutuvia laajoja investointihankkeita. Kehityshankkeet jatkuvat vuoteen 2015 saakka, ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti konsernin johtoryhmässä. Oulun Energia-konsernin toimintatapaa on päivitetty niin, että jatkossa riskiasemaa arvioidaan jatkuvasti ja konsernitason tarkastelu toteutetaan vuosittain.

Kokonaisuutena Oulun Energian sisäisen valvonnan arvioidaan olevan kokonaisuutena hyvällä tasolla. Sisäinen valvonta tuottaa kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Sisäisen valvonnan järjestäminen perustuu riittävään ohjeistukseen ja läpi organisaation toteutuvaan systemaattiseen riskien hallintaan, jolloin katetaan olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät erilaiset riskit sekä ymmärretään riski myös mahdollisuudeksi. Sisäisen valvonnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä arvioidaan systemaattisesti.

Tunnusluvut

Oulun Energia-konserni

Tunnusluku201320122011
Liikevaihto, milj. euroa238,7233,4228,9
Liiketulos, milj. euroa37,438,754,6
Liikevoitto / - tappio (%)161724
Oma­varaisuus­aste (%)50,15152

Oulun Energia liikelaitos

Tunnusluku201320122011
Liikevaihto, milj. euroa183,0180,3178,4
Liiketulos, milj. euroa21,526,536,7
Liikevoitto / - tappio (%)121521
Oma­varaisuus­aste (%)606161

Henkilöstö

Oulun Energia liikelaitoksen palveluksessa oli tilikauden päättyessä 171 henkilöä. Vuonna 2012 liikelaitoksen palveluksessa oli 184 henkilöä. Palkkojen ja palkkioiden yhteissumma vuonna 2013 oli 8,1 (7,5) miljoonaa euroa.

Oulun Energia-konsernin palveluksessa oli tilikauden päättyessä 358 (358) henkilöä. Palkkojen ja palkkioiden yhteissumma vuonna 2013 oli 15,5 (14,4) miljoonaa euroa.

Johtokunnan kokoonpano ja kokoontuminen vuonna 2013

Oulun Energia -liikelaitoksen johtosäännön mukaan energialiikelaitoksen johtokuntaan kuuluu seitsemän varsinaista ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Jäsenistä vähintään kolmen tulee olla kaupunginvaltuutettuja.

Kaupunginvaltuusto nimesi kokouksessaan 21.1.2013 Oulun Energian johtokunnan jäsenet vuosiksi 2013 – 2016 seuraavasti:

Varsinainen jäsenHenkilö­kohtainen varajäsen
Juha Vuorio, pj.PSVaili Jämsä-UusitaloPS
Tomi Kaismo, vpj.Kok.Tiina SuutariKok.
Seppo AhdeSDPAntti HaapalaSDP
Paula HimanenVihr.Katarina TimisjärviVihr.
Mari PaavolaKesk.Mika HärkönenKesk.
Marja-Liisa PylväsKesk.Timo MällinenPS
Mikko ViitanenVas.Tomi JuntunenVas.

Kaupunginhallitusta johtokunnassa edusti Eero Halonen ja hänen varajäsenenään Samuli Pohjamo.

Puheenjohtajaksi kaupunginvaltuusto nimesi Juha Vuorion ja varapuheenjohtajaksi Tomi Kaismon. Esittelijänä johtokunnan kokouksissa toimi Oulun Energia –konsernin toimitusjohtaja Juhani Järvelä. Sihteeriksi johtokunta nimesi Katja Isoahon.

Johtokunta kokoontui vuonna 2013 kahdeksantoista kertaa ja käsiteltyjä asioita oli 103.

Johtokunnan jäseniä on vuoden aikana osallistunut Oulun Energian jäsenyysorganisaatioiden ajankohtaisseminaareihin ja luentopäiviin.

Johtokunnan esitys ylijäämää koskeviksi toimenpiteiksi

Oulun Energia liikelaitoksen tilinpäätös 2013 osoittaa ylijäämää 3.052.573,48 euroa. Johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä siirretään edellisten tilikausien ylijäämä-tilille.

Sivun ylälaitaan