Puun käyttö Toppilassa nousi terawattituntiin

Oulun Energia käytti vuonna 2013 puuta polttoaineenaan ennätysmäisen paljon. Toppilan voimalaitos käytti puuta lämpöä ja sähköä tuottaessaan noin yhden terawattitunnin eli miljardin kilowattitunnin edestä. Yhdessäkään suomalaisessa kaupunkia lämmittävässä voimalaitoksessa ei hyödynnetyn puun määrä ole aikaisemmin noussut näin suureksi. Puun kulutus Toppilassa nousi edelliseen vuoteen verrattuna lähes 28 prosenttia.

Ennätys puun käytössä on osoitus ja seuraus Oulun Energia -konsernin pitkäjänteisestä strategiasta, joka tähtää lähienergian eli Oulua ympäröivästä maakunnasta saatavan turpeen ja puun laajaan hyödyntämiseen. Viime vuonna Oulun Energian omassa tuotannossaan käyttämät polttoaineet olivatkin lähes sataprosenttisesti lähienergiaa.

Turve yhä tärkein

Puun määrän kasvusta huolimatta turve oli toki edelleen Oulun Energian eniten käyttämä polttoaine. Sitä jalostui sähköksi ja lämmöksi Toppilassa hieman vajaat 1,6 terawattituntia. Turpeen osuus pieneni kuitenkin liki 10 prosenttia. Kolmanneksi tärkein polttoaine oli jäte, jota Laanilan ekovoimalaitos hyödyntää.

Oulun Energia haluaa pitää puun osuuden polttoaineista korkeana myös jatkossa. Se on investointi tulevaisuuteen, joka luo omalta osaltaan pohjaa puuta ja turvetta hyödyntävän – ja Toppilan voimalaitoksen ykkösyksikön korvaavan – uuden voimalaitoksen rakentamiselle. Panostaminen puun energiakäyttöön varmistaa, että puupolttoainetta on jatkossakin riittävästi saatavana ja että sitä toimittava infrastruktuuri pysyy kunnossa.

Keskeistä on huolehtia siitä, että metsänomistajien ja metsäkoneyrittäjien kiinnostus energiapuun toimittamista kohtaan pysyy korkeana. Iso osa energiapuusta saadaan ensiharvennuksesta, joten metsäomistajien rohkaiseminen aktiiviseen metsänhoitoon on tärkeää. Yrittäjiä puolestaan tarvitaan puun hankinnassa metsästä sekä toimittamisessa voimalaitokselle. Ensiharvennuksesta saatavan energiapuun lisäksi energiaksi käytetään sahanpuruja, kantoja ja hakkuutähteitä.

Yhtä tärkeää on varmistaa, että turvetuotannon edellytykset pysyvät kunnossa tai jopa paranevat nykyisestä. Oulun Energia tarvitsee turvetta polttoaineena nyt ja tulevaisuudessa.

Oulun Energian panostus lähienergiaa, turpeeseen ja puuhun, on myös yhteiskuntavastuun kantamista. Lähienergian tuottaminen työllistää Oulua ympäröivässä maakunnassa ympärivuotisiksi työpaikoiksi muutettuna noin 1 500 ihmistä ja tuo lähes 50 miljoonan euron tulot. Puu on myös uusiutuva energianlähde. Lisäksi puu kasvaessaan sitoo yhtä paljon hiilidioksidia kuin sitä poltettaessa syntyy.

Turvetuotanto onnistui hyvin

Oulun Energia -konserniin kuuluvan Turveruukin turvetuotanto sujui vuonna 2013 hyvin. Yhtiö sai turvetta talteen 2 350 000 kuutiometriä, mikä oli 93 prosenttia tavoitteeksi asetetusta määrästä. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotanto kasvoi lähes miljoonalla kuutiolla.

Turvetuotannon onnistumiseen vaikutti ennen kaikkea syyskuun poikkeuksellisen suotuisa sää. Tavallisesti syyskuussa ei turvetta korjata juuri lainkaan, mutta nyt niin pystyttiin tekemään jopa merkittävässä määrin. Myös kesän säät olivat kohtuullisen hyvät heinäkuuta lukuun ottamatta. Tuolloin poutajaksot jäivät kiusallisen lyhyiksi.

Viime kesän hyvän suorituksen ansiosta turvetta näyttäisi nyt jäävän myös hieman varastoon tämän talven jälkeen. Jos kesä 2014 on turvetuotannon kannalta suotuisa, saadaan energiatuotannon omavaraisuutta parannettua lähemmäs tavoitetta.

Turvetuotannon tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että uusia soita tulee hyödynnettäväksi riittävä määrä. Nyt näin ei tapahdu. Turveruukilla on tuotannossa tätä nykyä noin 7 000 hehtaaria suota, mistä määrästä poistuu vuosittain noin 300–350 hehtaaria. Luvituksen jälkeen yhtiö on viime vuosina saanut käyttöönsä noin kolmasosan tuotannosta poistuneen suon määrästä.

Uudet suot ovat monella tapaa vanhoja tuotantoalueita parempia: Ne ovat vähemmän sääherkkiä, tuottavat paremmin ja voidaan varustaa nykyaikaisilla vesiensuojelujärjestelmillä.

Jaa tämä sivu:

LinkedIn Facebook Twitter Google+
Sivun ylälaitaan