Vesi- ja ilmapäästöt hyvin kurissa

Oulun Energia -konsernin toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat turvetuotannon aiheuttamat vesipäästöt sekä Toppilan voimalaitoksen ja Laanilan ekovoimalaitoksen päästöt ilmaan. Sekä vesi- että ilmapäästöjen määrä oli vuonna 2013 jokseenkin samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Turvetuotantoa Oulun Energia -konsernissa harjoittaa Turveruukki Oy. Sen yhteensä noin 6 600 hehtaarin suuruiset tuotantosuot sijaitsevat pääosin Siikajoen, Oulujoen, Iijoen ja Siuruanjoen valuma-alueilla. Turveruukin päästöt vesistöön olivat vuonna 2013 yhteensä 430 tonnia kiintoainetta, 60 tonnia typpeä ja 2,8 tonnia fosforia. Päästöt olivat käytännössä lähes samat kuin vuotta aikaisemmin.

Päästöjen vuotuiset vaihtelut voivat olla suuriakin, sillä ne riippuvat paljolti sadannasta.

Turvetuotannon päästöt pienenevät jatkossa, sillä vanhat tuotantoalueet korvautuvat uusilla tuotantosoilla, joilla on tehokkaammat vesiensuojelujärjestelmät.

Ilmapäästöt Toppilasta ja ekovoimalaitoksesta

Oulun Energian ilmapäästöt ovat peräisin pääosin Toppilan voimalaitoksesta ja Laanilan ekovoimalaitoksesta. Ensiksi mainitun tarkkailtavat päästöt koostuvat hiilidioksidista, rikkidioksidista, typenoksideista ja hiukkasista; jälkimmäisen päästöissä on näiden lisäksi muun muassa häkää ja raskasmetalleja. Kaikki päästöt Oulun Energian tuotantolaitoksilta olivat viime vuonna jälleen reilusti alle viranomaisten asettamien rajojen.

Päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvien Oulun Energian tuotantolaitosten – Toppilan voimalaitoksen sekä viiden lämpökeskuksen – hiilidioksidipäästöt vuonna 2013 olivat yhteensä 613 118 tonnia. Määrä on jonkin verran edellisvuotta pienempi johtuen puun kasvaneesta käytöstä Toppilassa sekä hieman vähentyneeestä tuotannosta.

Puuta ja turvetta polttavan Toppilan voimalaitoksen sekä sekajätettä hyödyntävän Laanilan ekovoimalaitoksen toiminnan seurauksena syntyy tuhkaa, josta Oulun Energia pyrkii saamaan mahdollisimman suuren osan hyötykäyttöön.

Toppilan voimalaitoksessa lentotuhkaa muodostui viime vuonna kaikkiaan 30 086 tonnia ja petihiekkaa 5 600 tonnia. Lentotuhkasta pystyttiin hyödyntämään 20 prosenttia – lähinnä metsälannoitteeksi ja maarakentamiseen. Loput kuljetettiin Miehonsuon tuhkanläjitysalueelle. Petihiekan kierrätys onnistui hyvin, sillä se käytettiin kokonaisuudessaan maarakennukseen.

Ekovoimalaitoksessa puolestaan syntyi erilaisia tuhkia – kuonaa, savukaasun puhdistustuotetta ja kattilatuhkaa – yhteensä 29 900 tonnia. Tuhkan kokonaismäärästä hyötykäyttöön saatiin 62,7 prosenttia. Tuhkaa hyödynnettiin muun muassa suljettavien kaatopaikkojen rakenteissa.

Jaa tämä sivu:

LinkedIn Facebook Twitter Google+
Sivun ylälaitaan