Energiantuotannolla laaja ympäristöohjelma

Toppilan voimalaitoksen ympäristöohjelman tavoitteet ja toimenpiteet määritetään Oulun Energiassa vuosittain. Vuoden 2013 aikana keskityttiin voimalaitoksen ympäristö- ja työturvallisuusasioihin.

Ympäristöohjelman mukaisesti Toppilassa lisättiin uusiutuvien energialähteiden – tässä tapauksessa puun – käytettävyyttä. Tähän päästiin muun muassa uuden puupolttoaineen vastaanottohallin avulla. Halli otettiin varsinaisesti käyttöön viime vuoden aikana. Lisäksi turvetuotantoalueiden yhteyteen perustettiin polttoaineiden kuljetuksia tehostavia puuterminaaleja. Puun osuus Toppilan voimalaitoksen polttoaineista nousikin yli 38 prosentin.

Toppilassa syntyvä tuhka pyritään ympäristöohjelman mukaisesti käyttämään hyödyksi. Viime vuonna tuhkan sekä petihiekan yhteinen hyötykäyttöaste oli 32 prosenttia. Molempia hyödynnettiin maarakentamisessa. Lisäksi tuhkaa rakeistettiin metsälannoitteeksi Toppilan voimalaitokselle rakennetussa rakeistamossa. Rakeistettu tuhka on osoitettu tutkimuksissa erinomaiseksi metsälannoitteeksi.

Pölyhaitat Toppilan voimalaitoksella ja sen ympäristössä pidettiin edelleen kurissa turverekkojen pesun avulla. Toppilassa pestiin vuoden mittaan lähes 11 300 rekkaa eli noin 45 prosenttia voimalaitokselle polttoainetta tuoneista autoista. Rekkojen pesu ei ole mahdollista ulkolämpötilan ollessa alle kaksi miinusastetta. Käytännössä kaikki rekat kävivät pesuhallissa, mikäli pakkanen tai erilaiset huoltotoimet eivät sitä estäneet.

Ympäristöohjelmaan sisältyi myös henkilöstön ympäristötietoisuuden lisääminen. Tätä toteutettiin muun muassa sisäisen viestinnän ja koulutuksen avulla. Sisäiseen viestintään otettiin käyttöön Proppu-intranet. Samaan järjestelmään liitettiin myös laatua, turvallisuutta ja ympäristöä koskevat toimintajärjestelmät eri yksiköissä.

Toppilan voimalaitoksen energiatehokkuutta parannettiin laitoksen kakkosyksikön turpiinisäätäjän uusimisella ja kokonaan uuden savupiipun rakentamisella.

Työturvallisuuden lisääminen kuului niin ikään ympäristöohjelman tavoitteisiin. Työvälineinä käytettiin järjestelmällistä turvallisuusriskien arviointia, turvallisuushavaintojen kirjaamista Turvaamo-järjestelmään, revisioturvallisuuden kehittämistä sekä säännöllisiä turvavartteja ja -palavereja.

Jaa tämä sivu:

LinkedIn Facebook Twitter Google+
Sivun ylälaitaan