Oulun Energian historia 1940-1950-luvuilla

Merikosken voimalaitoksen rakennustyöt valmistuvat ja generaattorit otetaan käyttöön, vaikka raskaiden sotavuosien jäljiltä on pula lähes kaikesta tarvittavasta.

Yleiskuva sähkölaitoksesta 1939

1940-luku

25.7.1940

Talvisodan päätyttyä aika oli kaikkea muuta kuin otollinen voimalaitoksen rakentamiselle. Työ vaati tullakseen kunnollisesti suoritetuksi mm. työkoneita, joita maassamme oli tuskin ollenkaan vuokrattavissa. Merikosken voimalaitoksen alustavat työt käynnistettiin kaikista vaikeuksista ja pahoista aavistuksista huolimatta.

Kun työt oli saatu käynnistettyä, tuli tieto sodan alkamisesta. Miehet kutsuttiin rintamalle, ja rakennustöitä jatkettiin naisten ja ikämiesten voimin. Pitkien neuvottelujen jälkeen rakennustöihin saatiin venäläisiä sotavankeja. Useat vangit olivat jo vangeiksi joutuessaan heikossa kunnossa ja lisäksi suurin osa oli ammattitaidottomia. Ravintotilanne oli heikoimmillaan sotatalvena 1941–1942.

1947

Suurimmat voimalaitokseen liittyvät työt alkoivat valmistua: kanavien patoseinät ja tukimuurit, Lasareetinväylän maapato, Tuiran silta, maankaivutyöt ja kalliolouhinnat. Syksyllä itse voimalaitosrakennus alkoi myös olla valmiina käynnistykseen, mutta koneistoja ei saatu.

22.3.1947

Perustöiden valmistuessa oli erittäin tärkeää saada konetilausten lisenssit ja rahoitus järjestykseen. Sen vuoksi asioista päättävät henkilöt kutsuttiin Ouluun tutustumaan tilanteeseen. Tilaisuuteen saatiin Helsingistä kauppa- ja teollisuusministeri, kansanhuoltoministeri, Suomen pankin ja Postisäästöpankin pääjohtajat sekä Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja. Oulun kaupunginjohto, rakennustoimikunnan jäsenet sekä sähkölaitoksen johto selvittivät vieraille voimalaitoksen rakentamista ja ajankohtaisia tarpeita. Arvovaltainen vierasjoukko ymmärsi tilanteen, ja lisenssit ja rahoitus saatiin kuntoon.

Töitä ei hidastuttanut pelkästään pula koneista, laitteista ja rahasta, vaan myös osaavasta ja ammattitaitoisesta henkilökunnasta. Varsinkin sähköinsinööreistä oli kova puute.

24.5.1948

Merikosken ensimmäinen kone kytkettiin verkkoon. Kytkinlaitoksen ja generaattorin käynnistäminen mahdollisti sähkön tuotannon, mutta sitä ei pystytty syöttämään valtakunnan verkkoon. Syynä siihen oli Englannista tilatun muuntajan viivästyminen.

Etelä-Suomessa oli tuolloin kova pula sähköstä. Oulu olisi voinut myydä sähköä etelään, koska sitä oli nyt runsaasti yli oman tarpeen. Muuntajatilauksen viivästyminen aiheutti sähkölaitokselle hyvien kauppojen menetyksen ja miljoonien markkojen tappiot.

1950-luku

17.1.1950

Merikosken toinen kone kytketään valtakunnan verkkoon.

1950–1951

Vuodet muodostivat päätepisteen Merikosken voimalaitoksen rakentamiselle. Tällöin mm. verhottiin koskialue sekä rakennettiin padot Saarelan ja mantereen välisen rannan molempiin päihin. Näyttävin rakennustyö oli Tuiranväylän kauneuspadon rakentaminen. Tärkeä oli myös Ämmänväylän silta, josta oli suuri käytännön hyöty kaupunkilaisille.

6.11.1954

Merikosken kolmas ja viimeinen kone kytkettiin verkkoon.

1959

Vuoden loppuun mennessä kotitalouskuluttajia Oulussa oli 11 922 ja sähkönkuluttajia kaikkiaan 16 521.

Vuosikymmenen alussa sähköliesiä oli kaupungissa 1301 ja vuosikymmenen lopussa 6134. Heikkojen verkostojen ylikuormitus ei sallinut sähköliesien ja -kiukaiden käyttöä kaikkialla kaupungissa. Sitä mukaa kun verkostoa uusittiin, sähkölaitteiden lukumäärän sallittiin kasvaa.