Kaukolämmön vuosikäyttö-raportin lukuohje

Oulun Energian pientaloissa asuvat kaukolämpöasiakkaat ovat saaneet ensimmäistä kertaa kaukolämmön käyttöraportin vuosilta 2008–2010. Käyttöraportti sisältää seuraavat tiedot:

• perustiedot: asiakas- ja laskutustiedot, lämmönkäyttöpaikan tiedot
• rakennustiedot niiltä osin, kuin ne ovat lämmönmyyjän tiedossa: rakennustilavuus (lämmitetty), kerrosala, huoneistoala, valmistumisvuosi, käyttötarkoitus, asuntojen lukumäärä, asukkaiden lukumäärä, rakennusten lukumäärä, sopimusvesivirta
• kaukolämmön laskutetut käyttötiedot graafisena esityksenä, vertailutiedot edellisiin vuosiin
• sääkorjatut käyttötiedot graafisena esityksenä, vertailu edellisiin vuosiin
• vertailutiedot: laskutettu käyttö, sääkorjattu käyttö, sääkorjattu lämpöindeksi, jäähdytys, astepäiväluku, keskilämpötila
• aikaisempaan tai laskettuun käyttöön perustuva ennuste vuosikulutuksesta.

Käyttöraporttia voi hyödyntää monin tavoin. Siitä saa perustietoa energian käytöstä, se auttaa kulutuksen seurannassa, energian käytön tehostamisessa, mahdollisten vikojen havaitsemisessa sekä energiatodistuksen laadinnassa. Erityisesti kulutuksen seuranta helpottuu, kun raportista voi seurata kaukolämmön sääkorjattua kulutusta.

Raportin termistö

Laskutettu käyttö MWh
Käyttöpaikan kaukolämpömittarilta saatu energiankulutus megawattitunneissa (MWh). Energiankulutus on laskettu mittarilukemien perusteella.

Sääkorjattu käyttö MWh
Sääkorjattu käyttö ilmaisee laskutetun käytön lämpötilakorjattuna normaalivuoteen verrattuna. Sääkorjauksella eri vuosien lämmitysenergioista saadaan vertauskelpoisia keskenään ulkoilman lämpötilaeroista huolimatta.

Sääkorjaukseen tarvitaan normaalivuoden astepäiväluku, sääkorjattavan vuoden astepäiväluku sekä kiinteän kulutuksen osuus eli käyttöveden osuus vuoden kokonaiskulutuksesta. Oulussa normaalivuoden astepäiväluku on 5 170. Omakotitaloissa käyttöveden osuus vuoden kokonaislämpöenergiankulutuksesta on noin 20–30 %.

Astepäiväluku (nykyisin lämmitystarveluku)
Astepäiväluku lasketaan vähentämällä sisälämpötilasta (17 astetta) kuukauden keskilämpötila, erotus kerrotaan kuukauden päivien lukumäärällä. Sisälämpötila 17 astetta on virallinen vakioluku, jota käytetään lämmöntarvelukujen laskennassa. Esimerkiksi joulukuu 2010: (17 astetta - (-13,85 astetta)) * 31 päivää = 956,4

Esimerkki sääkorjauksesta
Omakotitalon, jonka laskutettu käyttö vuonna 2010 oli 20 MWh ja käyttöveden osuus tästä 20 %, laskutetun käytön sääkorjaus normaalivuoteen tapahtuu seuraavasti:

Ensin vähennetään laskutetusta käytöstä käyttöveden osuus:
20 MWh – (0,2 x 20 MWh) = 16 MWh

Lämpötilakorjaus 16 MWh vuoden 2010 lämmöntarveluvun
(5626,4) mukaan: 16 MWh x (5170 / 5626,4) = 14,7 MWh

Lämpötilakorjattuun lämmitysenergiankulutukseen lisätään vielä käyttöveden osuus: 14,7 MWh + (0,2 x 20 MWh) = 18,7 MWh

Vuoden 2010 sääkorjattu käyttö on siis 18,7 MWh.

Sääkorjattu lämpöindeksi kWh/m3 a
Sääkorjattu lämpöindeksi saadaan jakamalla sääkorjattu vuosikäyttö kilowattitunteina rakennuksen tilavuudella. Esimerkiksi rakennuksen, jonka rakennustilavuus on 500 m3 ja sääkorjattu vuosikulutus 18,7 MWh, sääkorjattu lämpöindeksi lasketaan seuraavasti: (18,7 MWh x 1000) / 500 m3 = 37,4 kWh / m3 a

 
Jäähdytys °C
Kaukolämpöveden jäähdytys tarkoittaa kaukolämmön tulo- ja paluuveden lämpötilaeroa, eli kuinka paljon kaukolämpövesi jäähtyy lämmönsiirtimessä. Jäähdytys kertoo miten hyvin kaukolämpölaitteet toimivat: mitä suurempi kaukolämpöveden jäähdytys on, sitä pienemmästä vesimäärästä kaukolämpölaitteet ottavat tarvittavan lämmitysenergian rakennuksen lämmitykseen.

Lisätietoa Oulun Energian kaukolämmön käyttöraporteista antavat Heikki Niemi, puh. 044 703 3418 ja Tiina Nevala, puh. 044 703 3143.