Joutsenille tilaa lentää

Kun sähköjohtoon törmää lintu, ovat seuraukset ikäviä puolin ja toisin. Oulun Energia vaihtaa ilmajohdot maakaapeliksi Kinnulanjärvellä, joka on yksi joutsenten mielipaikoista.

Joutsenparvi lentää Oulujoen yli. Valkoisten lintujen toitotus on komeaa kuultavaa. Parvi lentää niin matalalla, että siipisulkien räpätys kuuluu. Linnut kaartelevat Kinnulanjärven yllä ja etsivät laskeutumispaikkaa. Kinnulanjärven sijaan ne kääntyvät länteen ja näyttävät laskeutuvan läheisen metsikön taa.

Joutsenparvet ovat Kinnulanjärvellä tuttu näky, mutta valitettavan tuttuja ovat tähän asti olleet myös alueella tiheästi kulkeviin sähköjohtoihin törmänneiden lin- tujen kuolemat ja törmäyksestä aiheutuvat sähkökatkot. Sähköt ovat katkenneet jopa parilta tuhannelta sähkönkäyttäjältä joko silmänräpäykseksi tai kokonaan.

Pikajälleenkytkentä palauttaa sähköt saman tien, mutta pahimmassa tapauksessa sähkö- Kun sähköjohtoon törmää lintu, ovat seuraukset ikäviä puolin ja toisin. johdoille aiheutuu törmäyksessä vaurioita, joiden korjaaminen maksaa tuhansia euroja.

Johdot pois lentoreiteiltä

Oulun Energia Siirto ja Jakelu vaihtaa tänä vuonna ilmajohdot maakaapeleiksi noin 25 kilometrin matkalta Oulujoen pohjoispuo- lelta Sanginsuusta Lapinsaareen. Oulujoen kohdalla kaapeli viedään joen pohjaan. Investointi suurjänniteverkon osalta maksaa noin 700 000 euroa. Sähköverkon käyttövarmuuden parantaminen on yksi tärkeä muutoksen syy, mutta myös asian luonnonsuojelullinen puoli on Oulun Energialle tärkeää. Tunnetulta lintujen olinpaikalta saadaan nyt haitalliset ilmajohdot pois

"Pyrimme maakaapelilla vähentämään lintujen aiheuttamia sähkökatkoja. Samalla vaihdamme vanhat pylväsmuuntamot koppimuuntamoiksi. Erotuskohtia vianselvityksen nopeuttamiseksi ja sähkökatkon rajoittamiseksi tulee lisää", sanoo käyttöpäällikkö Matti Lehto. Maakaapeli poistaa myös myrskyn aiheuttamat sähkökatkot alueelta.

Lintujen aiheuttamat sähkökatkot ovat yleisempiä syysmuuton aikaan. Kevätmuuton aikaan Kinnulanjärvi on usein vielä jäässä, mutta syysmuutolla järvi on vielä jäätön ja linnut viihtyvät siellä. Silloin liikkeellä ovat myös kesän poikaset. Joutsenten lentoreitin poikki kulkee paljon johtoja ja törmäyksiä tapahtuu.

Hämärällä ja pimeässä johtoa ei näe

Oulun seudun vesialueilla pysähtyy keväisin ja syksyisin tuhansia joutsenia. Ne viihtyvät Kempeleenlahdella ja Liminganlahdella sekä Hailuodon ja Haukiputaan edustalla. Voimalinjat kulkevat pitkin lakeutta lähellä lintujen olinpaikkoja. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtajan Esa Aallon mukaan joutsenet eivät aina kuole törmäyksessä, vaan ne saattavat joutua lentokyvyttömiksi katkaistuaan siipensä.

Valoisaan aikaan törmäykset ovat harvinaisia, mutta ilta- ja aamu- hämärällä ja keskellä yötä niitä tapahtuu.

´Joutsenella on hyvä näkö, mutta pimeässä mustaa johtoa ei näe´, sanoo Aalto. Törmäyksiä voi yrittää estää sähköjohtoon kiinnitettävillä palloilla, jotka helpottavat johdon havaitsemista.

Matalikolla on ruokaa ja tilaa

Muuttaessaan joutsenet lentävät rannikkoa pitkin ja kääntyvät Oulun korkeudelta sisämaahan. Matalilla rannoilla on linnuille hyvät ruoka- apajat ja tilaa – esimerkiksi Hailuodon rannoilla joutsenen kaula yltää pohjaan kilometrinkin päässä rannasta. Kevätmuutossa ne pysähtyvät näillä korkeuksilla tankkaamaan viimeisen ja syysmuutossa ensimmäi- sen kerran. Kun pohjoisen lammet ja järvet ovat jo jäässä, on meri vielä auki ja ruokaa löytyy.

Joutsenet käyvät ruokailemassa myös tulvapelloilla, mutta pesänsä ne tekevät niin märkään paikkaan, että Aallon mukaan kuivin jaloin sinne ei pääse kumisaappaissakaan. Veden ympäröimä pesä on turvassa pedoilta kuten ketuilta ja ilveksiltä. Ahman Aalto tietää joutsenen pesällä käyneen, mutta joutsen puolustaa pesäänsä sen verran ärhäkästi, että lähes tulija kuin tulija lähtee karkuun saman tien. Aalto on nähnyt joutsenen ajaneen tiehensä liian lähelle tulleen hirven vasoineen.

Reviiritietoinen lintu

Keväällä jäiden lähdön aikaan pesivät joutsenet alkavat hautoa. Haudonta kestää noin viisi viikkoa. Poikaset kuoriutuvat kesäkuussa. Joutsenet poikueineen viettävät aikaa kasvillisuuden suojassa piilossa. Ruoikko tarjoaa suojan lisäksi ravintoa.

´Usein vain emojen kaulat näkyvät´, sanoo Aalto.

Pesivien lintujen reviirille ei muilla joutsenilla ole asiaa. Ensimmäisinä viitenä ikävuotenaan joutsenet eivät pesi, vaan oleilevat parvessa muiden kanssa.

´Esimerkiksi Hailuodon ja Liminganlahden seuduilla saattaa olla yh- teensä jopa 5 000 joutsenta kesänvietossa touko-kesäkuussa´, sanoo Aalto. Loppukesästä edessä on sulkasato, jonka aikana joutsen on jonkin aikaa lentokyvytön. Nuoret joutsenet lentävät Kuolaan sulkimaan: siellä ei ole juuri petoeläimiä ja lentokyvyttömänä on turvallisempi olla. Syksyllä ne tulevat taas takaisin.

Pakkasta joutsen ei pelkää, mutta sulaa vettä on talvehtimispaikassa oltava. Leutoina talvina niitä jää Suomeen. Talveksi joutsenet muuttavat Itämeren etelärannikolle, Etelä-Ruotsiin ja Tanskan salmiin, mutta Suomessa rengastettuja joutsenia on tavattu jopa Isossa-Britanniassa.

Laulujoutsen

Cygnus cygnus
Suomen kansallislintu
Pituus 140–160 cm
Siipien kärkiväli 205–235 cm
Paino noin 9–11 kg
Laulujoutsen on rauhoitettu.

Aikuisen linnun höyhenpeite on valkea, nokka on tyvestä keltainen ja kärjestä musta. nuori lintu on harmaa.

Pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa Islannista Venäjän Sahalininsaarelle. Perinteisesti laulujout- sen on esiintynyt nimenomaan Pohjois-Suomes- sa, mutta kanta on leviämässä Etelä-Suomeen. Kyhmyjoutsenta taas tavataan entistä enemmän Oulun korkeudella asti. Oulun pohjoispuolella kyhmyjoutsen on yhä harvinaisuus.

Kyhmyjoutsen

Cygnus olor
Pituus 145–160 cm
Siipien kärkiväli 210–240 cm.

Koiras painaa yli 12 kiloa ja naaras yli 11 kiloa.

Kyhmyjoutsen on yksi suurimmista lentävistä linnuista. Aikuisen linnun höyhenpeite on hoh- tavan valkoinen. nokka on punertavan oranssi ja kyhmy musta. nuoren linnun höyhenet ovat harmahtavat ja nokka tummanharmaa. Levinnyt Länsi-Aasiasta Euroopan lauhkeille alu- eille. Maailman pohjoisimmat kyhmyjoutsenet pesivät Oulussa ja Hailuodossa.