Jätteiden energiakäyttö Suomessa vielä vähäistä
Jätteiden energiakäyttö Suomessa vielä vähäistä
Jätteiden polttaminen ja hyödyntäminen energiana on Suomessa EU:n mittakaavassa poikkeuksellisen vähäistä. Tällä hetkellä Suomessa tuotetaan energiaa kolmessa jätevoimalaitoksessa ja noin kymmenessä rinnakkaispolttolaitoksessa, joissa jätettä käytetään muun polttoaineen rinnalla. Varsinaiset jätteenpolttolaitokset sijaitsevat Riihimäellä, Kotkassa ja Turussa. Ensimmäinen näistä käyttää jätettä vuosittain noin 150 000 tonnia, kaksi jälkimmäistä vastaavasti 100 000 ja 50 000 tonnia.
Vuonna 2009 Suomessa käytettiin jätteitä rinnakkaispoltossa 502 000 tonnia. Kolmessa jo toimivassa jätevoimalassa paloi samana vuonna jätettä yhteensä noin 300 000 tonnia.
Jätteiden energiakäyttö onkin Suomessa painottunut rinnakkaispolttoon tavanomaisten polttoaineiden kanssa. Mahdollisuus sijoittaa jätteet edullisesti kaatopaikoille ja jätteenpolton huono maine Helsingissä epäonnistuneesti toimineen Kyläsaaren laitoksen vuoksi lopettivat yhdyskuntajätteiden polton Suomessa 1980-luvulle tultaessa lähes kokonaan. Vahvasti kasvanut kaukolämmön tuotantokin on toteutettu pääosin turvetta ja puuta hyödyntävänä yhdistettynä sähkön- ja lämmöntuotantona.
Nyttemmin kiinnostus jätteiden polttamiseen energian tuottamiseksi on lisääntynyt huomattavasti. Uusia jätteenpolttolaitoksia on tekeillä tai suunnitteilla Oulun ohella Vaasassa ja Vantaalla. Vaasaan nouseva laitos nielee jätteitä vuosittain noin 150 000 tonnia ja Vantaalle rakennettava puolestaan 320 000 tonnia. Lisäksi on kaavailtu jätevoimalaitoksen pystyttämistä Pirkanmaan alueelle, Turun laitoksen merkittävää laajentamista sekä toisen yksikön rakentamista Riihimäelle. Kaikkiaan vireillä on parinkymmenen jätevoimalaitoksen rakentaminen, mutta niiden kaikkien toteutuminen on epätodennäköistä.
Vuonna 2009 Suomessa käytettiin jätteitä rinnakkaispoltossa 502 000 tonnia. Kolmessa jo toimivassa jätevoimalassa paloi samana vuonna jätettä yhteensä noin 300 000 tonnia.
Jätteiden energiakäyttö onkin Suomessa painottunut rinnakkaispolttoon tavanomaisten polttoaineiden kanssa. Mahdollisuus sijoittaa jätteet edullisesti kaatopaikoille ja jätteenpolton huono maine Helsingissä epäonnistuneesti toimineen Kyläsaaren laitoksen vuoksi lopettivat yhdyskuntajätteiden polton Suomessa 1980-luvulle tultaessa lähes kokonaan. Vahvasti kasvanut kaukolämmön tuotantokin on toteutettu pääosin turvetta ja puuta hyödyntävänä yhdistettynä sähkön- ja lämmöntuotantona.
Nyttemmin kiinnostus jätteiden polttamiseen energian tuottamiseksi on lisääntynyt huomattavasti. Uusia jätteenpolttolaitoksia on tekeillä tai suunnitteilla Oulun ohella Vaasassa ja Vantaalla. Vaasaan nouseva laitos nielee jätteitä vuosittain noin 150 000 tonnia ja Vantaalle rakennettava puolestaan 320 000 tonnia. Lisäksi on kaavailtu jätevoimalaitoksen pystyttämistä Pirkanmaan alueelle, Turun laitoksen merkittävää laajentamista sekä toisen yksikön rakentamista Riihimäelle. Kaikkiaan vireillä on parinkymmenen jätevoimalaitoksen rakentaminen, mutta niiden kaikkien toteutuminen on epätodennäköistä.