Kaukolämpö on tulevaisuuden yritysten energiaratkaisu
Harva tietää, että kaukolämpöverkko toimii kahteen suuntaan – lämmön käyttäjä voi samaan aikaan toimia myös hukkalämmön tuottajana.
Suurin osa Oulun seudun kiinteistöistä lämpenee kaukolämmöllä eli käytännössä lämpimällä vedellä, joka kulkee putkistoissa maan alla. Tämä verkko on siitä nerokas keksintö, että sinne voi syöttää energiaa monesta eri lähteestä – voimalaitoksista ja sähköön perustuvista uusiutuvista energialähteistä.
Näin pystytään optimoimaan kokonaisuutta niin, ettei hukkaa synny. Kun tuulee tai paistaa enemmän kuin sähköä tarvitaan, on fiksua hyödyntää sähköä lämpöpumppujen toimintaan kaukolämpöverkossa. Tällöin voimalaitosten tuotantoa tarvitaan näinä hetkinä vähemmän.
Lisäksi suomalainen kaukolämpöjärjestelmä osoittautuu tuoreen selvityksen mukaan yhteiskunnan kannalta halvimmaksi ja tehokkaimmaksi keinoksi yhdistää erilaisia energiavirtoja ja edistää siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan kaupunkien lämmityksessä.
10 % lämmöstä voitaisiin tuottaa hukkalämmöllä
Kaukolämpöverkosta irti kytketyt, sähköllä toimivat energiantuotantomuodot kuten lämpöpumput ovat kasvattaneet suosiotaan Suomessa. Ne ovat erinomainen ratkaisu harvaan asutuilla alueilla, minne kaukolämpöverkko ei yllä. Niiden haaste piilee kuitenkin siinä, että kovilla pakkasilla ne lisäävät merkittävästi sähkön käyttöä, erityisesti sähkötehon tarvetta, ja näin voimistavat sähkön hinnan heilahtelua ja fossiilisen tuontisähkön tarvetta.
Tämä on yksi syy siihen, että kaukolämpöverkon alueella kannattaa suosia kaukolämpöä, jota tuotetaan pääosin uusiutuvilla energialähteillä. Oulussa osa kaukolämmöstä tuotetaan jo lämpöpumppujen avulla. Kytkemällä lämpöpumppu kaukolämpöverkkoon pyritään aktiivisesti hillitsemään asiakkaiden kokemaa sähkön hinnan heilahtelua. Toteutamme tällaisia ratkaisuja avaimet käteen -palveluna yritysasiakkaillemme, jolloin asiakkaan ei tarvitse myöskään kantaa laiteriskiä.
”Taajama-alueiden kiinteistöissä, joissa tarvitaan viilennystä, kannattaisi kytkeä lämpöpumppu kaukolämpöverkkoon. Silloin viilennyksestä syntyvä lämpöenergia voidaan myös hyödyntää”, lämpöpalveluiden johtaja Kimmo Alatulkkila Oulun Energiasta sanoo.
Oulun seudulla on tunnistettu hyödyntämättömiä hukkalämpökohteita noin 100 megawatin edestä, mikä vastaa noin 10 prosenttia kaikesta tuotetusta kaukolämmöstä.
Jäähdyttämisestä syntynyt hukkalämpö takaisin käyttöön
Kaukolämpöverkko mahdollistaa kahdensuuntaisuuden eli sen, että yritysasiakas voi toimia myös energian tuottajana. Asiakkaan kiinteistön viilentämisestä vapautuva lämpöenergia voidaan palauttaa verkkoon ja hyödyntää näin muiden kiinteistöjen lämmittämisessä.
Tällaista systeemiä hyödynnetään esimerkiksi Ritaharjussa, jossa Osuuskauppa Arinan S-marketin kylmälaitteiden jäähdytyksessä syntyvä ylimääräinen lämpö syötetään takaisin kaukolämpöverkkoon. Tällä hukkalämmöllä voidaan lämmittää kokonaiset 170 omakotitaloa vuoden ajan.
Ritaharjun S-marketin kylmälaitteiden jäähdytyksesta syntyvä ylimääräinen lämpö ohjataan Oulun Energian kaukolämpöverkkoon. Kuva: Caverion.
”Kaukolämpöverkko mahdollistaa yrityksille todellisen edelläkävijyyden vastuullisena energian kierrättäjänä kiinteistöissä, joissa tarvitaan merkittävästi jäähdytystä. Kaukolämmön hinta on meillä kilpailukykyinen, ja teemme kaikkemme, että se myös pysyy sellaisena myös tulevaisuudessa”, Kimmo Alatulkkila sanoo.
Jatkuvaa uuden tutkimista
Oulun Energian tuottama kaukolämpö on tällä hetkellä 62-prosenttisesti hiilineutraalia. Tarjoamme myös vaihtoehtona täysin hiilineutraalia kaukolämpöä Onnia, jonka tuotannossa hyödynnetään muun muassa kiinteistöjen hukkalämpöä sekä biomassoja eli esimerkiksi energia- ja kierrätettyä puuta.
Olemme myös mukana useissa tutkimushankkeissa, joissa edistetään ja tutkitaan uusien energiamuotojen hyödyntämismahdollisuuksia kaukolämmössä tiiviisti rakennetuille kaupunkialueille.
Esimerkiksi Oulun Kaukovainiolle rakennetaan ruokakaupan, koulun ja kerrostalojen kokonaisuus, joka tuottaa ja hyödyntää hukkalämpöjä niin että kohde on vuositasolla mitattuna lähes energiaomavarainen. Se tarkoittaa, että alue tuottaa tarvitsemansa energian vuositasolla tarkasteltuna lähes kokonaan itse. Kohteessa hyödynnetään kaukolämmön lisäksi lämpöpumppuja, hukkalämpöä ja aurinkosähköä.
Olemme käynnistäneet yhdessä Oulun yliopiston kanssa HOPE-hankkeen, jossa tutkitaan, miten jo kaavoitusvaiheessa voitaisiin edistää fiksuja energiavirtoja ja energian kierrättämistä.
”Paras opetus tähän mennessä on, että puhtain tulevaisuus luodaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa”, Kimmo Alatulkkila kiteyttää.
Tavoitteemme on löytää asiakkaillemme paras, tulevaisuuden kestävä energiaratkaisu. Ole yhteydessä meihin, jos uudet energiaratkaisut kiinnostavat.
